Kuraattorityö on osa esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmien mukaista oppilas- ja opiskeluhuoltoa. Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ilmaiset palvelut (Gråsten-Salonen & Mehtiö 2017, 363). Kun oppilaiden ja heidän perheidensä tukemiseen osallistuu monia eri ammattilaisia ja tahoja, edellyttää työ sellaista palveluiden ja eri tukimuotojen integraatiota sekä monialaista yhteistyötä, jotka mahdollistavat asiakasprosesseissa lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden kokonaisvaltaisen tunnistamisen, autetuksi tulemisen, hyvinvoinnin kasvun sekä osallisuuden. Tällainen integroiva työtapa, jossa sovitetaan palvelut yhteen palvelujärjestelmässä ja asiakasprosesseissa sekä asiakkaiden, hänen läheistensä ja sote-ammattilaisten yhdessä toimiminen on myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 2–5 §; Raitakari ym. 2019, 7.)
Ennaltaehkäisevää koulukuraattorityötä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, 2–3§) määrittelee oppilashuoltotyön ensisijaiseksi työmuodoksi yhteisöllisen oppilashuoltotyön, jolla tarkoitetaan oppilaiden ja oppilaitosyhteisön ennaltaehkäisevää oppimisen, terveyden, hyvinvoinnin sekä turvallisuuden edistämistä. Talentian (2022) mukaan koulukuraattorin yhteisöllinen työ pohjautuu opiskeluhuoltoryhmän, kehittämistiimien, vanhempainiltojen, teemapäivien sekä toteutettavien toimintamallien suunnitteluun, toimintaan sekä arviointiin osallistumiseen, oppilaan lähiverkoston ja koulun välisen yhteistyön edistämiseen sekä oppilaitoksen henkilöstön ohjaukseen. Myös kuraattoripalveluista tiedottaminen yhteistyötahoille sekä verkostotyön tekeminen ovat tärkeitä yhteisöllisen työn muotoja.
Hietanen-Peltolan ym. (2019, 8) tutkimukset osoittavat oppilashuoltotyön pääpainon olevan kuitenkin korjaavassa yksilöllisessä työssä. Koulukuraattorin resurssien niukkuus sekä työhön kuuluvien koulujen määrä heikentää yhteisöllisen työn tekemistä. Hietanen-Peltola ym. (2021, 42, 96) kokevat tärkeäksi oppilashuollon keskinäisen sekä muiden koulun toimijoiden välisen monialaisen yhteistyön kehittämisen mahdollistamalla lähekkäin olevat työtilat sekä lisäämällä samanaikaista työskentelyä kouluilla. Myös opettajien oppilashuoltolain osaamisen vahvistaminen auttaa eri toimijoiden työtehtävien selkeytymistä oppilashuollossa. Perälä ym. (2015, 68) painottavat keskinäisen luottamuksen, sitoutumisen, yhteisen arvomaailman sekä tasa-arvoisen yhteistyön tärkeyttä yhteisöllisen ja monialaisen työn edistämisessä.
Kuraattorit mukaan ja näkyviin
Valtio kohdentaa vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueille lisää rahaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksiin (Psykologiliitto 2022). Lisäresurssit ja asiakasmitoituksen helpottuminen mahdollistavat koulukuraattoreiden lisäpalkkauksen sekä työn ohjauksen ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Yhteisöllisen työn kehittämisen näkökulmasta koulukuraattorien riittävä näkyvyys, mukanaolo ja tuki oppilaiden ja opetushenkilöstön kouluarjessa ja -tapahtumissa lisäävät koulukuraattorin työn tuntemusta, luottamusta ja arvostusta. Yllä mainitut asiat myös edesauttavat oppilashuollon integroivan työtavan toteuttamista.
Kirjoittajat
Saija Löfberg on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän on kiinnostunut koulukuraattorin työstä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Gråsten-Salonen, H. & Mehtiö, M. Koulun sosiaalityö osana opiskelijahuoltoa. Teoksessa: Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. (toim.) 2017. Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy: Helsinki, 362–376.
Hietanen-Peltola, M., Vaara, S. & Laitinen, K. 2019. Koulukuraattoripalveluiden yhdenvertaisuudessa on kehittämistarpeita – tuloksia perusopetuksen opiskeluhuollon seurannasta 2018. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137540/URN_ISBN_978-952-343-271-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hietanen-Peltola, M., Vaara, S., Jahnukainen, J. & Laitinen, K. 2021. Voimavarana yhteistyö. Opiskeluhuoltopalveluiden seuranta. OPA 2020 perusopetus. Raportti 4/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142566/URN_ISBN_978-952-343-654-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jarmoluk, M. 2017. Kädet, ystävyys, ystavät, lapset. Pixabay. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-yst%c3%a4vyys-yst%c3%a4v%c3%a4t-lapset-2847508/
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. Finlex. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287#Pidm45949346099680
Perälä, M-L., Hietanen-Peltola, M., Halme, M., Kanste, O., Pelkonen, M., Peltonen, H., Huurre, T., Pihkala, J. & Heiliö, P-M. 2015. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 36. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 21.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126938/Monialainen_opiskeluhuolto_Opas36.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Psykologiliitto. 2022. Hallitus on sopinut valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.psyli.fi/hallitus-on-sopinut-valtion-tulevien-vuosien-rahankaytosta%EF%BF%BC/
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muuttuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere: Yliopistopaino. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Talentia. 2022. Kuraattorin ja vastaavan kuraattorin tehtävänkuvat ajan tasalle. Kuraattorin tehtävänkuva. Koulukuraattorit ry. 30.5.2022. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.talentia.fi/koulukuraattorit/uutiset/kuraattorin-ja-vastaavan-kuraattorin-tehtavankuvat-ajan-tasalle/tehtavankuva22_kuraattori/
