Kehityskeskustelu oppimisen johtamisen ja strategian edistämisen välineenä

Kehityskeskustelu on monipuolisen johtamisen väline, jonka avulla voidaan rakentaa oppimisen infrastruktuuria ja edistää strategian tehokasta implementointia. Kehityskeskusteluissa avautuu mahdollisuus syvempään käsitykseen työntekijöiden tarpeista, tavoitteista ja kasvumahdollisuuksista sekä samalla rohkaista jatkuvaa kehittymistä ja uusien taitojen omaksumista (Huttunen 2018; Joki 2021). Ne toimivat linkkinä organisaation strategian ja yksilöiden tavoitteiden välillä, varmistaen jokaisen roolin ymmärtämisen suuremman päämäärän tukemisessa. (Ahonen & Fabritius 2015).

Jotta kehityskeskustelu toimisi oppimisen tukemisessa sekä strategian jalkauttamisessa, se tulee aina räätälöidä kunkin organisaation käyttöön muotoilemalla oma kehityskeskusteluprosessi ja siinä käytettävät työkalut. Tärkeää on myös muistaa. että toimiva kehityskeskustelu saa lopullisen muotonsa aina vasta keskustelun osapuolten yhteistoiminnassa ja vuorovaikutuksessa. (Aarnikoivu 2016). Hyvin toteutetut kehityskeskustelut vaikuttavat pitkäkestoisesti työntekijän sitoutumiseen ja motivaatioon sekä organisaation menestykseen.

Mari Käpyaho (2023) laati LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen opinnäytetyönä uudistetun kehityskeskusteluprosessin ja siinä käytettävät materiaalit Attendo Oy:ssä. Kehittäminen eteni Attendon sisäisen aineiston sisällönanalyysin avulla ensimmäisiin versioihin materiaaleista ja prosessista, joita pilotoitiin organisaation eri yksiköissä. Tuotoksia arvioitiin ja viimeisteltiin pilotoinnista saadun palautteen pohjalta. Kehityskeskusteluprosessi ja materiaalit hyödynnetään tulevaisuudessa Attendo Oy:n asumispalveluyksiköiden kehityskeskusteluissa valtakunnallisesti.

[Alt-teksti: kaavio, jonka nimi on kehittämissuunnitelma ja kehityskeskustelumallin prosessi.]
Kuva 1. Kehittämissuunnitelma- ja kehityskeskustelumallin prosessi. (Käpyaho 2023)

Kehittämistyön tuotoksena syntyi uudistettu kehityskeskustelumalli, joka sisältää esihenkilöille suunnatun ohjemateriaalin ja työntekijän kehityskeskustelutyökirjan. Kehityskeskustelutyökirja kokoaa oleelliset kehityskeskustelumalliin liittyvät asiat yksien kansien sisälle. Se sisältää organisaation tavoitteet, yksikön kehittämissuunnitelman, ohjeita kehityskeskusteluun ja siihen valmistautumiseen liittyen, työntekijän itsearvioinnin, kehityskeskustelussa täytettävän kehityssuunnitelmapohjan sekä muistiinpanosivuja one to one -keskusteluja varten. Esihenkilöiden ohjemateriaalissa kuvataan kehityskeskustelumalli ja sen vaiheet kokonaisuudessaan. Lisäksi se sisältää vinkkejä keskustelun käymiseen ja tavoitteiden asettamiseen.

Dialoginen kehityskeskustelumalli, johon yhdistyy tavoitteiden käsittelyä niin tiimi- kuin yksilötasollakin auttaa luomaan yhteyden organisaation strategisten tavoitteiden ja henkilöstön toiminnallisten oppimiskiinnostusten välille (Ahonen & Fabritius 2015). Kehittämistyönä laaditut materiaalit tuovat esille yhden tavan, miten kehityskeskusteluilla ja siinä hyödynnettävillä työkaluilla voidaan tukea organisaation strategian toteuttamista ja oppimista työpaikoilla.

Kirjoittajat

Mari Käpyaho valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksesta. Hän työskentelee Attendo Oy:ssä asumispalveluyksikön yksikön johtajana.

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.

Lähteet

Aarnikoivu, H. 2016. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Vantaa: Hansaprint Oy.

Ahonen, H. ja Fabritius, H. 2015. Kehityskeskustelusta kehittävään yhteisölliseen dialogiin. Helsingin yliopiston tutkimusartikkelit. Verkkojulkaisu. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa  https://helda.helsinki.fi/items/096707d1-85f2-45c0-88fd-fe075a48625b

Huttunen, T. 2018. Johdetaan yhdessä: Hypeä vai työpaikan todellisuutta? Viro: Meedia Zone.

Joki, M. 2021. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Vantaa: Hansaprint Oy.

Käpyaho, M. 2023. Kehityskeskustelu muutosmatkan hengessä – case Attendo Oy. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Viiitattu 4.12.2023. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133269