Kolmannen vuoden kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelijat olivat syksyllä 2022 mukana KEKO-hankkeessa luomassa käyttäjäymmärrykseen pohjaavia tilakonsepteja tulevaisuuden palveluasumisen tueksi. Opiskelijaryhmät suunnittelivat skaalautuvia interiöörejä, joissa huomioitiin käyttäjien tarpeita ja toiveita. Kyselyissä ja haastatteluissa nousi vahvana eri käyttäjäryhmien luontosuhde. Yksi näkökulma ihmislähtöisen ja terveyttä edistävän tilakokemuksen luomiseen löytyy biofilisesta suunnittelusta.
Mitä on biofilinen suunnittelu?
Ihmisillä on vahva sisäinen tarve olla yhteydessä luontoon. Emme ole juurikaan muuttuneet biologisesti niistä ajoista, jolloin elimme metsästäjinä ja keräilijöinä luonnossa. Tarve luontoyhteyteen kumpuaa evoluutiostamme ja ilmiölle on annettu nimi biofilia. Biofilia tarkoittaa sanamukaisesti rakkautta luontoa ja kaikkea elävää kohtaan. Biofilista suunnittelua hyödynnetään yhä laajemmin rakennetuissa ympäristöissä ja sen avulla voidaan simuloida luonnosta tuttuja kokemuksia ja luoda tiloja, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. (Kellert & Calabrese 2015, 3–5.)
Biofilista suunnittelua tutkinut sosiaaliekologi Stephen Kellert on määritellyt kolme kategoriaa, joiden avulla biofilista suunnittelua voidaan toteuttaa ja tarkastella rakennetuissa ympäristöissä. Ensimmäinen näistä on suora luontokokemus, joka sisältää luonnonvalon hyödyntämisen tilassa, ikkunoista avautuvan luonnonmaiseman, hyvän ilmanvaihdon sekä luonnonelementtien kuten kasvien, tulen tai veden hyödyntämisen rakennetussa ympäristössä. Toinen kategoria on epäsuora luontokokemus, joka pitää sisällään luonnosta ammennettuja viittauksia, kuten luontoon liittyviä kuvia, luonnonmateriaaleja, luonnonvärejä, valon ja tuulen simulointia sekä orgaanisten muotojen hyödyntämistä tilassa. Kolmas kategoria, tilan ja paikan kokemus, viittaa luontoa jäljittelevien ympäristöjen tuomiseen tilaan ja tilan luomaan tunnelmaan. Tiloihin olisi hyvä luoda paikkoja vetäytymiselle ja rauhoittumiselle sekä kiinnittää huomiota turvallisuuden tunteen luomiseen ja tilassa kulkemisen helppouteen. (Kellert & Calabrese 2015, 9–20.)
Biofilisen suunnittelun hyödyt
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vuosikymmenten ajan. SRT-teorian (Stress Reduction Theory) mukaan luonnon elementit vaikuttavat positiivisesti verenpaineeseen, sykkeeseen, stressihormonien määrään sekä mielialaan (Ulrich ym. 1991). ART-teorian (Attention Restoration Theory) mukaan ihminen puolestaan pystyy palautumaan ja keskittymään paremmin luontokokemusten jälkeen (Kaplan 1995). Elämme jatkuvasti urbaanimmaksi muuttuvassa maailmassa, jossa kaupungistuminen kiihtyy ja vietämme yhä enemmän aikaa sisätiloissa. Biofilisen suunnittelun periaatteita hyödyntämällä voimme rakentaa ympäristöjä, joissa luonnon positiiviset vaikutukset tulevat osaksi jokapäiväistä arkeamme.
Myös KEKO-hankkeessa mukana olleet kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelijat nostivat tilakonsepteissaan biofilisen suunnittelun yhdeksi tärkeäksi näkökulmaksi, joka tulisi huomioida Ruskorinteen tulevia tiloja suunniteltaessa. Luonnonläheisyys on iso osa Ruskorinne-palvelukodin ideologiaa ja biofilisen suunnittelun avulla luonto saadaan tuotua myös osaksi palvelukodin rakennettua ympäristöä.
Kirjoittajat
Auli Haarnio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä kokemus- ja palvelumuotoilun lehtorina.
Heli Viitanen on kolmannen vuoden kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa ja häntä kiinnostaa käyttäjälähtöisten, hyvinvointia edistävien tilojen muotoilu.
Lähteet
Kaplan, S. 1995. The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology. Vol. 15 (3). 169–182. Viitattu 31.1.0.2022. Saatavissa
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0272494495900012
Kaveen, D. 2022. Unsplash. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa
https://unsplash.com/photos/p2u7eu00DCA
Kellert, S. & Calabrese, E. 2015. The Practice of Biophilic Design. Viitattu 31.1.0.2022. Saatavissahttp://docs.wixstatic.com/ugd/21459d_81ccb84caf6d4bee8195f9b5af92d8f4.pdf
Shahabudin. 2022. Unsplash. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa
https://unsplash.com/photos/d16MPa2ZBY0
Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E., Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology. Vol. 11 (3). 201–230. Viitattu 31.1.0.2022. Saatavissa
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494405801847
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Kestävän palveluasumisen ekosysteemi -KEKO. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kestavan-palveluasumisen-ekosysteemi-keko
Linkki 2. Ruskorinne. 2022. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.ruskorinne.fi/