Itseohjautuvuus puhuttaa paljon. Itseohjautuvuudella on vaikutusta työhyvinvointiin sekä yritysten kykyyn reagoida ja innovoida kilpailutilanteessa nopeammin. Se mahdollistaa myös yrityksen kyvyn uudistaa toimintaansa. Itseohjautuminen on vastakohta perinteiselle hierarkkiselle mallille johtaa ja organisoitua, jonka kehittämistä Kykkänen (2022) tutki opinnäytetyönään yhden tiimin osalta.
Itseohjautuvuuden puolesta puhutaan nykyään paljon. Itseohjautuvien yritysten määrä onkin kasvanut tasaiseen tahtiin viime vuosien aikana. Toimintaympäristön muuttuminen, työn rutiinien väheneminen ja täten luonteen muuttuminen sekä modernin informaatioteknologian ovat olleet avaimia itseohjautuvuuden suosioon. (Martela & Jarenko 2017.)
Itseohjautuvuus mielletään usein yksilön ominaisuudeksi, mutta termiä voidaan hahmottaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla (Ala-Mutka 2019). Yksilötasolla itseohjautuvuus on kyky toimia ilman ulkopuolista ohjausta, jolloin päämäärä ja käsitys tavoitteista yhdessä itse motivaation kanssa ohjaavat yksilön toimintaa. Itsevarmuus työssä suoriutumista kohtaan sekä itsensä johtaminen ovat hyvin keskeisessä asemassa. (Martela & Jarenko 2017.) Itseohjautuvassa organisaatiossa puolestaan ei ole perinteistä hierarkkista mallia, vaan johtajuus on jaettua. Ylhäältä johdetut rakenteet ovat vähäisiä ja onkin tyypillistä, ettei varsinaisia esihenkilöitä tarvita. (Martela & Jarenko 2017.) Organisaatio koostuu itseohjautuvista yksilöistä, jotka saattavat keskenään muodostaa itseohjautuvia tiimejä. Itseohjautuvat tiimit päättävät omasta toiminnastaan ja tekevät päätöksiä omien sekä organisaation tavoitteiden mukaan (Martela & Jarenko 2017).
Johtajuuden uudet haasteet
Johtamisen näkökulmasta itseohjautuvuus haastaa perinteisen ajattelutavan. Vaikka perinteistä johtajaa ei itseohjautuvasta organisaatioista löydy, ilmenee johtajuus erilaisessa muodossa. Johtajuus on tällöin syvällä rakenteissa ja kulttuurissa yksittäisten henkilöiden sijaan (Salovaara 2019).
Itseohjautuvuudessa on myös kyse yrityksen kyvystä mukautua ympäristön tuomien muutoksien edessä. Usein ajatellaan, että haasteiden edessä on pyrittävä takaisin tuttuun ja turvalliseen, mutta itseohjautuvuuden näkökulmasta haasteet nähdään mahdollisuuksina. Uusiin tilanteisiin pyritään mukautumaan eikä niinkään selviämään niiden yli. Tällöin jatkuva kehittyminen on mahdollista.
Jotta organisaation on mahdollista lähteä kehittämään toimintaansa itseohjautuvampaan suuntaan, on ensin hyvä kartoittaa yrityksen itseohjautuvuuden lähtötilanne (Kykkänen 2022). Tällöin on mahdollista nähdä yhdessä kehitettävät asiat, joita itseohjautuvuus vaatii sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Monissa yrityksissä voi olla jo luonnostaan itseohjautuvia elementtejä, jotka luovat hyvän pohjan itseohjautuvuuden kehittämiselle.
Itseohjautuvuuteen siirtymistä tuleekin lähestyä vaiheittain. Kyse on niin suuresta ajatusmaailmallisesta ja rakenteellisesta muutoksesta, ettei sitä voi toteuttaa ilman tarkkaan harkittua siirtymää. Myös uusien asioiden ja toimintamallien kokeilulle on annettava riittävästi aikaa, jotta muutoksiin ehditään tottua.
Kirjoittajat
Kristina Kykkänen valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2022.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, viestintä ja (digitaalinen) asiakaskokemus ovat lähellä Heinosen sydäntä; kaikki asioita, jotka haastavat monen yrityksen johtamiskäytäntöjä.
Lähteet
Ala-Mutka, J. 2019. Johtajuuden rakentajat. Edelläkävijöiden kertomuksia itseohjautuvuudesta ja kokeilukulttuurista. Helsinki: Growman Oy.
Alexas_Fotos. 2018. Tiimi, tiimityö, yhteistyö. Pixabay. Viitattu 8.12. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-tiimity%C3%B6-yhteisty%C3%B6-yhdess%C3%A4-3393037/
Kykkänen, K. 2022. Itseohjautuvuus ilmiönä sekä sen johtaminen organisaatio-, tiimi- ja yksilötasolla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326109
Martela, F. & Jarenko, K. 2017. Itseohjautuvuus tulee, oletko valmis? Teoksessa Martela, F & Jarenko, K. (toim.) Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? E-kirja. Helsinki: Alma Talent. 9–40.
Salovaara, P. 2019. Itseohjautuvat organisaatiot – mitä on johtajuus ilman esimiehiä? Teoksessa Collin, K. & Lemmetty, S. (toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Helsinki: Edita Publishing Oy. 96–122.
