Vagushermo apuna kivunlievityksessä, osa 1 : hengitys

Kipu on kehossa koettu epämiellyttävä tuntemus, jonka aiheuttaa esimerkiksi vamma tai tulehdus. Kipu on kroonista, kun se on kestänyt yli kolme kuukautta. (IASP 2021.) Kroonisen kivun ensisijaiset hoitokeinot ovat lääkkeettömiä (Käypä hoito 2017).

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat suunnittelivat opinnäytetyönään (Kaartinen ym. 2022) harjoitteita kroonisen kivun kuntoutusryhmälle, joka koostuu Päijät-Soten fysioterapian asiakkaista. Suunniteltujen harjoitteiden tarkoitus on tukea lääkkeetöntä kivunhoitoa aktivoimalla vagushermoa ja siten lievittää kroonista kipua.

Opinnäytetyö on jatkoa 2021 julkaistuun Psykofyysisen fysioterapian työkaluja kroonisen kivun hoitoon -opinnäytetyölle (Nivala & Tavi 2021).  

Mitä krooninen kipu aiheuttaa

Kroonisen kivun on todettu muuttavan hengitystä pinnalliseksi ja lyhyeksi, kuten muutkin uhkat ja pelot (Ingraham 2021). Pinnallinen hengitys lisää epämukavuuden tunnetta kehossa (Martin ym. 2017, 39). Krooninen kipu heikentää asentotuntemusta, motoriikkaa ja tasapainoa. Heikentyneenä nämä puolestaan saattavat edelleen pahentaa kivun tunnetta. (Bradley & Esformes 2014.)

Autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toiminta voi häiriintyä kivun pitkittyessä (Luomajoki 2020). Autonominen hermosto voidaan jakaa kahteen osaan, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto aktivoituu ”taistele tai pakene” -tilanteissa tai esimerkiksi silloin, kun ihminen kokee voimakasta kipua. (Alshak & Das 2021.)

Sympaattista hermostoa aktivoi pinnallinen hengitys (Rautaparta 2019). Parasympaattinen hermosto taas on lepotilan hermosto. Sen aktivoituessa ihminen rauhoittuu ja rentoutuu. (Alshak & Das 2021.)

Vagushermon laaja vaikuttavuus

Vagushermo on 10. aivohermo, ja se kuuluu parasympaattiseen hermostoon. Se kulkee aivorungosta kaulan, kurkunpään, rintakehän kautta suolistoon saakka (Kaniusas ym. 2019.) Vagushermon aktivointi lievittää kipua, sillä se on yhteydessä niihin aivojen osiin, jotka prosessoivat kipua. Lisäksi vagushermo on mukana kehon tulehdustilojen ja oksidatiivisen stressin hallinnassa, ja sen aktivoituminen tehostaa kehon omaa opioidien tuotantoa. (De Couk 2014.) 

Vagushermon aktivoiminen on mahdollista tietoisesti. Tehokkaimpia keinoja aktivoida vagushermoa on hengityksen säätely, sillä vagushermo kulkee tärkeän hengitystä tukevan lihaksen, pallean, läpi. Pallean mekaaninen liike hengityksen aikana vaikuttaa vagushermoon. (Rautaparta 2019, 47.)

Hengitystä pidentävät ja syventävät harjoitukset ovat tehokkaimpia, sillä ne rentouttavat palleaa. Pinnallinen hengitys puolestaan lisää pallean jännittyneisyyttä. Rauhallinen hengitys madaltaa sykettä, joka saattaa kivun vuoksi olla koholla. (Peltoniemi & Stammeier 2022)

Vagusta aktivoivat etenkin uloshengitystä pidentävät harjoitukset sekä sellaiset harjoitukset, joissa uloshengitystä seuraa pieni tauko. (Luomajoki 2020, 402, Jafari ym. 2020.) Myös ohjattu palleahengitys vaikuttaa terveyteen monipuolisesti. Palleahengityksessä pallean liike aktivoi sen läpi kulkevaa vagushermoa (Zautra ym. 2010; Hamasaki 2020).

Vagushermoa voi aktivoida myös täsmäliikkeiden avulla. Tästä lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

Lähteet

Alshak, M. & Das, J. 2021. Neuroanatomy, Sympathetic Nervous System. StatPearls Publishing. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK542195/ 

Bradley, H. & Esformes, J. 2014. Breathing pattern disorders and functional movement. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3924606/

De Couk, M., Gidron, Y. & Nijs, J. 2014. You May Need a Nerve to Treat Pain The Neurobiological Rationale for Vagal Nerve Activation in Pain. The clinical journal of pain 30(12). Viitattu 30.11.2022. Saatavissa DOI:10.1097/AJP.0000000000000071

Hamasaki, H. 2020. Effects of Diaphragmatic Breathing on Health: A Narrative Review. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.mdpi.com/2305-6320/7/10/65

IASP. 2021.Definitions of Chronic Pain Syndromes. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.iasp-pain.org/advocacy/definitions-of-chronic-pain-syndromes/

Ingraham, P. 2021. The Respiration Control. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.painscience.com/articles/respiration-connection.php

Jafari, H., Gholamrezaei, A., Franssen, M., Van Oudenhove, L., Aziz, Q., Van den Bergh, O., Vlaeyen, J. & Van Diest, I. 2020. Can Slow Deep Breathing Reduce Pain? An Experimental Study Exploring Mechanisms. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31978501/

Kaartinen, M., Lampén, H. & Sjöblom, S. 2022. Vagushermon aktivointi kipukuntoutujan arjen helpottamiseksi. Opas kuntoutujalle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/781759/Kaartinen_Lampen_Sjoblom.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kaniusas, E., Kampusch, S., Tittgemeyer, M., Panetsos, F., Gines, R., Papa, M. Kiss, A., Podesser, B., Cassara, A., Tanghe, E., Samoudi, A., Tarnaud, T., Joseph, W., Marozas, V., Lukosevicius, A., Ištuk, N., Šarolić, A., Lechner, S., Klonowski, W. Varoneckas, G. & Széles, J. Current Directions in the Auricular Vagus Nerve Stimulation I – A Physiological Perspective. 2019. Frontiers in Neuroscience. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https:// ﷟ww.frontiersin.org/articles/10.3389/fnins.2019.00854/full   

Käypä hoito. 2017. Kipu. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50103

Luomajoki, H. 2020. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-Kustannus.

Martin, M., Seppä, M. & Nissinen, R. 2017. Hengitysterapeutin työkirja. Mediapinta. 

Nivala, J. & Tavi, P. 2021. Psykofyysisen fysioterapian työkaluja kroonisen kivun hoitoon. Kroonisten kipuasiakkaiden ryhmäohjauksen materiaali. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/510840/Nivala_Juuli%2C%20Tavi_Petra.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Peltoniemi, T. & Stammeier, J. 2020. Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Yle. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo

Rautaparta, M. 2019. Hyvän hengityksen anatomia – Kuinka palauttaa hengitys tietoisuuteen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Zautra, A., Fasman, R., Davis, M. & Craig, A. 2010. The effects of slow breathing on affective responses to pain stimuli: An experimental study. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https:// journals.lww.com/pain/Abstract/2010/04000/ The_effects_of_slow_breathing_on_affective.6.aspx