Edunvalvonta voidaan jakaa kahteen kategoriaan, virkaedunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen. Edunvalvoja voidaan määrätä niin sanottuna viimesijaisena keinona, kun henkilö ei itse pysty huolehtimaan omista asioistaan (DVV 2023a). Edunvalvontavaltuutus on vastaavasti tulevaisuutta ennakoiva valtakirja, jonka voimaantulo riippuu tulevista tapahtumista. Se on valtakirja, jolla voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.
Edunvalvontavaltakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voi edustaa valtuuttajaa myös asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään, esimerkiksi muistisairauden vuoksi. Valtuutus voidaan rajoittaa koskemaan myös määrättyä oikeustointa tai omaisuutta (DVV 2023b).
Kuka voi toimia valtuutettuna
Valtuutetuksi voidaan nimetä luonnollisia henkilöitä. Yleensä edunvalvontavaltuutuksessa nimetään yksi päävaltuutettu ja varavaltuutettu, joka voi valtuutuksen nojalla edustaa päämiestä, jos varsinainen valtuutettu on estynyt. Edunvalvontavaltakirja on hyvin muotosidonnainen. Valtuuttajan, valtuutettujen ja valtuutuksen sisällön lisäksi valtakirjassa tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 2007).
Alkuperäinen valtakirja tulee säilyttää siltä varalta, että valtuutus joudutaan ottamaan käyttöön. Valtuutuksen käyttöotto tapahtuu Digi- ja väestövirastoon toimitetulla hakemuksella. Hakemukseen täytyy liittää alkuperäisen valtakirjan lisäksi myös lääkärin lausunto asiasta (DVV 2023b).
Valtuutetun toimivalta
Valtuutetun toimivalta määritellään edunvalvontavaltakirjassa. Eli valtuutettu saa tehdä niitä oikeustoimia, mitä valtakirjassa on määritelty. Osa valtuuttajan puolesta tehtävistä oikeustoimista edellyttää Digi- ja väestöviraston lupaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa päämies on kuolinpesän osakkaana ja kuolinpesä myy omaisuutta. Sama koskee päämiehen osakkuusaseman perusteella tulevaa perinnönjakotilanteita (DVV 2023c). Valtuutettu ei myöskään saa antaa lahjoja valtuuttajan puolesta (Laki edunvalvontavaltuutuksesta).
Edunvalvontavaltuutetun asemassa on syytä huomioida myös esteellisyyssäännökset. Valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa, mikäli vastapuolena on valtuutettu itse tai lähisukulaiset (Laki edunvalvontavaltuutuksesta). Tämä voidaan valtuutusta laadittaessa huomioida valitsemalla varavaltuutetuksi henkilö, jolla ei ole vaaraa tulla esteelliseksi esimerkiksi lähisukulaisuuden perusteella.
LAB-ammattikorkeakoulun sopimusoikeuden ja perhe- ja perintöoikeuden kursseilla laaditaan paljon erilaisia asiakirjoja, jotta opiskelijoille syntyisi käsitys esimerkiksi opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa, millaisia muotovaatimuksia vaikkapa edunvalvontavaltuutukselta voidaan edellyttää.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yritysjuridiikan lehtorina.
Lähteet
Digi- ja väestövirasto DVV. 2023a. Aikuisen edunvalvonta. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://dvv.fi/aikuisen-edunvalvonta
DVV. 2023b. Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa: https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi
DVV. 2023c. Edunvalvoja tarvitsee luvan. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://dvv.fi/milloin-edunvalvoja-tarvitsee-luvan
Laki edunvalvontavaltuutuksesta 25.5.2007/648. Finlex. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070648#L1P4
sabinevanerp. 2019. van Erp, S. Kädet, vanha, vanhuus, eläkeläiset. Pixabay. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-vanha-vanhuus-el%c3%a4kel%c3%a4iset-4344711/