Sveitsissä sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä miehiä vain kourallinen

Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle– hankkeessa (2019-2021) haetaan ratkaisua siihen, miten madalletaan miesten kynnystä hakeutua opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle sekä työllistymään alan monipuolisiin tehtäviin. Hankkeessa selvitetään tekijöitä ja toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kiinnostavuutta potentiaalisten mieshakijoiden keskuudessa. Tämän seurauksena mieshakijoiden määrä erityisesti naisvaltaisiin ammatteihin kasvaa sote-alan työvoimatarvetta vastaavaksi. Hankkeessa muun muassa selvitetään tasa-arvon edistämisen keinoja ja kehittämistä sote-alan koulutuksissa. Tämän vuoksi kansainvälistä yhteistyötä hankkeessa toteutettiin joulukuussa 2019 benchmarkkaamalla ZHAW Zurich University of Applied Sciences Sveitsissä, jossa oli ollut samankaltainen hanke. 

Kuva 1. Miehiä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla (Kuva: Pixabay)

Sosiaali- ja terveysala kaipaa asenteiden tuuletusta 

Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeessa selvitettiin, mitkä tekijät voisivat lisätä sosiaali- ja terveysalan opintojen vetovoimaisuutta mieshakijoiden keskuudessa sekä miten sosiaali- ja terveysalan työpaikat voisivat lisätä miesten kiinnostusta alan työtehtäviin. Selvitysten perusteella isoksi vaikuttavaksi tekijäksi nähtiin alan ja koulutuksen markkinointi. Sveitsissä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista valtaosa on naisia ja miesten rekrytoimisessa alalle koettiin myös olevan vaikeuksia. Alan ja koulutuksen markkinointi ja keinot ovat samoja kuin Suomessa, mutta opiskelijoita hyödynnetään markkinoinnissa enemmän kuin Suomessa. Korkeakoulu maksaa opiskelijoille markkinoinnista rahallista korvausta. Se ei kuitenkaan ole tuonut ratkaisua miesten hakeutumiseen sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin, koska miesten hakijamäärät eivät ole lisääntyneet. 

Sveitsissä ennakkoluulojen ja asenteiden koettiin olevan syynä sote-alan heikkoon miestilanteeseen. Sveitsissä perinteiset perhemallit elävät edelleen vahvoina, minkä seurauksena miehet käyvät töissä ja naiset jäävät lasten kanssa kotiin. Se luo mielikuvaa sosiaalialasta hoiva-alana, joka on naisille luontaista eikä houkuttele miehiä.  Perinteiset perhemallit ovat yhteydessä myös töissä käyvien naisten lyhennettyihin työpäiviin. Vain harva nainen tekee Sveitsissä 100% työaikaa. Palkka on Sveitsissä Suomea huomattavasti parempi, mikä mahdollistaa osa-aikaisen työajan. 

ZHAW-ammattikorkeakoulussa oli myös hanke, jossa pyrittiin lisäämään miesten kiinnostusta sosiaali- ja terveysalaan. Hankkeen tuloksien mukaan miehet dominoivat miehisiä aloja, kuten tekniikan ja talouden aloja, ja naiset sosiaalialaa. Hankkeessa oli haastateltu alaa vaihtaneita miehiä. Suurin syy alanvaihtoon oli ihmiskontaktien, vuorovaikutuksen ja työn merkityksen tavoittelu. Benchmarkkauksen perusteella voidaan todeta asenteiden istuvan tiukassa. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät miehet ovat tien auraajina merkityksellisiä, jotta miesten koulutusvalinnoissa tapahtuu tuuletusta. Tämän kautta stereotypioita on mahdollisuus lieventää ja saada sosiaali- ja terveysalasta tasa-arvoisempi. 

Kirjoittaja

Mari Rask työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa ja projektipäällikkönä Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa 

Lähteet

LAB University of Applied Sciences. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle [viitattu 25.9.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa 

ZHAW University of Applied Sciences. 2020. ZHAW University [viitattu 25.9.2020]. Saatavissa: https://www.zhaw.ch/en/university/ 

Kuvat 

Kuva 1. Pixabay. 2016. Doctor. [Viitattu 28.10.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-hammasl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-hammashoito-1149149/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.