Ensiapuopetuksen pedagogiset menetelmät

Ensiapu on tärkeä osa autettavan hoitoketjua. Ensiavulla tarkoitetaan sairauskohtaus- tai tapaturmatilanteessa maallikon antamaa apua, jolla turvataan peruselintoimintoja sekä pyritään estämään autettavan tilan pahenemista, kunnes hoitohenkilöstön toteuttama hoitopolku alkaa (Castren ym. 2017).  Ensiaputoimien suunnittelussa massatapahtumiin tulee huomioida tapahtumaturvallisuutta eri näkökulmista sekä ymmärtää erityyppisten tapahtumien erityispiirteitä ensiaputilanteiden riskitekijöitä kartoitettaessa.

LAB-ammattikorkeakoulussa ensiapuasioita opiskellaan muun muassa yhteistyössä Finlandia-hiihdon kanssa. Opintojakso Ensiavun toteutus erilaisissa tapahtumissa huomioi sisällössään sekä ensiapukoulutuksen, joka on yhteneväinen Suomen Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutusten kanssa että ensiaputoiminnan suunnittelun yhdessä hiihtotapahtuman organisaation kanssa. Toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi antaa opiskelijoille osaamista ensiaputoimintasuunnittelun periaatteista massatapahtumassa. Se myös lisää tiimityöskentelytaitoja ja kykyä ymmärtää urheilutapahtumiin liittyvien ensiaputapahtumien erityispiirteitä.

Aktiivisesti tekemällä oppiminen

Finlandia-hiihtoon valmistava opintojakso on LABissä monialainen. Opinnot on suunniteltu pedagogisesti monipuolisiksi. Pedagogisena menetelmänä ensiaputaitojen oppimiseen käytetään käänteistä oppimista, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti ennakkoon teoriatietoa ja oppimista täydennetään lähiopetuksessa harjoitustunneilla. Käänteisen oppimisen opetusmenetelmää tuetaan kliinisten taitojen oppimisessa, sillä se kehittää kliinistä ongelmanratkaisukykyä ja lisää käytännön taitojen oppimista (Merenmies ym. 2015).

[Alt-teksti: auton keula lumisen maanpinnan yllä, keulan edessä maassa makaa harjoitusnukke, jonka pään ympärille on kiedottu kääre. Maassa makaa myös ihminen, ja ympärillä on auttajia.]
Kuva 1. Opiskelijat harjoittelemassa tiimityötä ja ensiaputaitoja autenttisessa ympäristössä. (Kuva: Matleena Takaluoma)

Harjoitustuntien case-tehtäviä luodaan skenaarioharjoituksiksi. Ensiaputilanteita käydään harjoittelemassa myös maastossa autenttisessa ympäristössä, jossa harjoitellaan esimerkiksi potilaan siirtämistä ja kuljettamista maasto-olosuhteissa. Tällaiset lavastetut tilanteet lisäävät opiskelijoiden itsearviointikykyä omista taidoistaan (Sihvo 2017, 71). 

Opintojakson loppuvaiheessa opiskelijat laativat kisaorganisaation kanssa yhteistyössä ensiapusuunnitelman ja toimivat Finlandia-hiihto tapahtumassa ensiapupäivystäjinä toteuttaen sitä. Tapahtuman jälkeen opiskelijat arvioivat ensiavun toimivuutta.

Kolbin teoria kokemuksellisesta oppimisesta (1984) puhuu aktiivisen ja vuorovaikutteisen oppimisen puolesta. Brickner & Etter (2008) tukevat kokemuksellista oppimista, jossa opiskelija on mukana oppimisprosessissa tekemällä ja toteuttamalla opittuja asioita käytännössä. Tällä ajatellaan olevan merkitystä siinä, miten oppija ymmärtää opitun asian ja lisää ongelmanratkaisukykyä, analyyttisen ajattelun valmiuksia sekä kriittistä ajattelukykyä. (McCarthy 2016, 96.)

Opettajina olemme vuosien varrella nähneet, miten ensiapupäivystäjänä opettajan tuella toimiminen vahvistaa opiskelijan ensiaputaitoja. Todellisissa tilanteissa toimiminen turvallisesti ohjattuna tuo varmuutta ensiapuosaamiselle, ja ensiavun antajina he ovat valmiimpia tekemään itsenäisiä ratkaisuja ensiaputilanteissa.

Kirjoittajat 

Matleena Takaluoma ja Maj Tallbacka toimivat LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtoreina ja vastuuopettajina Ensiavun toteutus erilaisissa tapahtumissa -opintojaksolla.

Lähteet

Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Ensiapu osana hoitoketjua. Terveyskirjasto. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00002

McCarthy, M. 2016. Experiential Learning Theory: From Theory to Practice. Journal of Business & Economics Research. Third Quarter 2016. Vol 14, N:o3.  Viitattu 18.4.2023. Saatavissa https://www.proquest.com/docview/1804900934/395DCF007F034C15PQ/4?accountid=202350

Merenmies, J., Niemi-Murola, L. & Pyörälä, E. 2015. Käänteinen oppiminen lääketieteen peruskoulutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/21/duo12518?keyword=k%C3%A4%C3%A4nteinen%20oppiminen

Sihvo, M. 2017. Ensiapukurssi aikuisen oppijan myönteisenä oppimiskokemuksena. Aikuiskasvatustieteen pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54302/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201706052680.pdf