Saattohoitoasukkaan läheisen hyvä kohtaaminen

Hoivakodissa asukkaan läheiset haluavat olla osa asukkaiden arkea ja he ovat kiinnostuneita hoidosta. Saattohoidon tärkeänä osana on läheisten tuki, neuvonta ja käytännön asioiden ohjaus. Haastavissakin asukas- ja läheissuhteissa perhekeskeisyys korostuu. Ilmapiirin ja hoitoympäristön on oltava myönteistä ja avointa, jossa tunteita ei tarvitse peitellä. Läheisille tulee antaa riittävästi aikaa ja keskustella heidän kanssaan saattohoitovaiheesta, sen oireista ja niiden lievittämisestä. Tärkeää on myös keskustella läheisten kanssa normaaleista arkisista asioista ja hyvistä muistoista. Hyvä kohtelu, vuorovaikutus ja luottamuksen säilyttäminen merkitsevät paljon läheisten kohtaamisessa. (Hänninen 2015).

Hoitajan tulee ilmaista myötätuntoa. Hoitaja ei voi romahtaa, mutta hän saa kuitenkin näyttää tunteensa läheisille. Tämä luo empatiaa läheisiä kohtaan. Tuki saattohoidossa olevan asukkaan läheisille tulee osoittaa yksilöllisesti, heidän tarpeensa ja kulttuuri huomioiden. Keskustelun on oltava läheisille selkeää ja ymmärrettävää. Keskustellessa hoitajan tulee välttää hoitotyön ammattikieltä, sekä toistaa keskeisiä asioita, koska sureva läheinen ei tunnetilansa takia välttämättä muista kuulemaansa. (Lehto 2015).

Ihminen ihmiselle, ilman kynnystä

Hoitohenkilöstö antaa emotionaalista tukea eli huolenpitoa, joka ilmenee vuorovaikutussuhteessa läheisen ja hoitajan välillä. Läheisen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa läheisen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen. Läheiset kokevat hoitajan huolenpidon siten, että se näkyy ja on aistittavissa hoitajan käyttäytymisessä. Halaukset ovat suotavia, tällöin aloite tulee useimmiten läheisiltä. Hoitajan tulee tunnistaa, kuka läheisistä tarvitsee halauksen ja ketä voi taputtaa olalle. Emotionaalinen tuki auttaa läheisiä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen. (Lehto 2015).

Kuva 1.Kiireetön, kunnioittava asenne on avainasemassa saattohoidon kohtaamisissa.  (jclk8888 2015)

Kiireetön ilmapiiri ja vuorovaikutuksellinen kohtaaminen ja kanssakäyminen ovat ensisijaisen tärkeää läheisille. Saattohoitovaiheessa asukkaan läheisille voidaan tarjota syötävää ja juotavaa sekä mahdollisuuksien mukaan he voivat yöpyä rakkaansa vierellä. Nämä ovat myös oiva keino tukea surussa ja osoittaa myötätuntoa sekä välittämistä. Vapaaehtoisia voidaan myös hyödyntää saattohoidossa olevan asukkaan hoidossa, he voivat olla asukaan vierellä ja lähellä. (Hänninen 2015).

Myötätunto surussa

LAB-ammattikorkeakoulun palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa syntyi saattohoidossa olevan läheisen kohtaamiseen tietopaketti hoitohenkilökunnalle. On hyvä tarjota läheisille myös kirjallista esitettä surusta. Tämä auttaa läheisten hengelliseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Esite voi sisältää neuvoja ja ohjeita surun käsittelyyn sekä kuoleman jälkeen tapahtuvien asioiden hoitoon. Läheisiä voidaan myös huomioida suruadressilla.

Läheiseen kannattaa olla yhteydessä asukkaan kuoleman jälkeenkin esimerkiksi puhelimitse, jolloin voidaan kysellä, miten läheinen jaksaa ja miten hän on toipunut surusta. Kaikki läheiset eivät halua yhteydenottoa kuoleman jälkeen. Tätä pitää kunnioittaa ja antaa läheisille aikaa surussa.

Kirjoittajat

Marika Kopponen on tiiminvetäjä/sairaanhoitaja Attendo Lähteenpuistossa ja palliatiivisen hoidon asiantuntija.

Titta Sainio työskentelee hoitotyön lehtorina palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Hänninen, J. 2015. Saattohoito, Potilaan ja omaisen opas. Etelä-Suomen syöpäyhdistys, Terhokoti e-opas. Helsinki: T.A Sahalan Kirjapaino Oy. Viitattu 1.5.2023. Saatavissa https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/syopa-alueelliset/sites/171/2017/02/20143850/Saatto-2015-nettiin.pdf

jclk8888. 2015. Rakkaus, ylittää, piikkejä, kruunu. Pixabay. Viitattu 1.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rakkaus-ylitt%c3%a4%c3%a4-piikkej%c3%a4-kruunu-699480/

Lehto, B. 2015. Huolehtiva kanssakäyminen. Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö. Viitattu 1.5.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98153/978-951-44-9952-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y