Mediassa nousevat toistuvasti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon monet haasteet, työntekijöiden uupuminen sekä asiakkaiden ja potilaiden huono kohtelu (Hyvärinen 2019). Tutkimusten mukaan yhtenä merkittävänä tekijänä terveydenhuollon asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa, millaista kohtelua asiakas on saanut (Karhe 2017; Salokekkilä 2011).
Yksittäinen kokemus kohtaamattomuudesta, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi, voi vaikuttaa niin, että asiakkaalle muodostuu negatiivinen asenne koko terveydenhuollon organisaatiota kohtaan. (Karhe 2017; Salokekkilä 2011.) Tämän vuoksi jokainen kohtaaminen on tärkeä, merkityksellinen ja ainutlainen hoidettavalle.
Mielenhallinnan taidot hoitotyössä
Aito, kuunteleva ja ymmärtävä kohtaaminen vaatii sote-alan ammattilaisesta monenlaisia taitoja. Hänen tulee hallita muun muassa kuuntelemisen taidot, dialoginen keskustelun menetelmä, tunnetaidot ja voimavaralähtöinen kannustaminen.
Näiden taitojen harjoittaminen on ehkä elämänmittainen prosessi. Työelämä antaa harjoitustilanteita lukuisia kertoja jo yhdenkin työpäivän aikana. Asiakkaat / potilaat nostattavat hoitajissa monenlaisia tunteita. Tilanteet voivat olla vaativia eivätkä suju aina oppikirjojen kaavojen mukaan, niin asiakas- kun työyhteisössäkään. Tällöin hoitajan mielenhallinnan taidot ovat erityisen koetuksella. Millaiset tunteet tilanne nostaa esille? Miten hallita tunteita? Miten kesyttää tunteet ja huomioi myös kanssa olevien tunteet? Miten johtaa tilannetta rakentavaan ja mahdollisimman hyvään lopputulokseen? Siinäpä kysymyksiä, joihin jo yhden työpäivän sisällä joutuu vastaamaan monta kertaa.
Tilanteet koetaan vuorovaikutustilanteiden kuormituksina. Ärsytys, huonommuuden tunne, pelko ja häpeä voivat nousta pintaan. Tämän seurauksena riittämättömyyden tunne ja uupumus voivat lisääntyä, mitkä voivat johtaa sairauspoissaoloihin ja mahdollisesti harkintaan alanvaihtamiseen (Olakivi ym. 2021; TEM 2022).
Mitä paremmin hoitaja tuntee itsensä, tunnistaa tunteensa, toimintatapansa ja osaa vaihtaa vielä näkökulmaa siihen, miten toimii tilanteissa, vaikuttaa siihen, millaisena työ koetaan. LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana SLEM-hankkeessa (LAB 2023), jossa on luotu mielenhallinnan ja itsensä johtamisen opintokokonaisuus (ks. myös SLEM Academy 2023).
Opintokokonaisuudessa harjoitellaan tunnistamaan ajatus- ja tunnemaailmaa. Muuttamaan näkökulmaa ja olemaan tässä hetkessä. Läsnäolo hetkessä tarkoittaa, että ihminen on hetkessä aidosti, tunnistaa omat tunteensa ja ajatuksensa, saavuttaen tasapainon ja rauhallisuuden tunteen. Tuossa tilassa ei ole kiirettä, eikä stressiä. Asiat ovat asioita ja tunteet ovat tunteita. (Kabat-Zinn 2023). Tutkimusten mukaan läsnäoloharjoitteiden avulla voidaan helpottaa työperäisen uupumuksen oireita (Kinnunen ym. 2019.)
Kirjoittaja
Tiina Väänänen, TtM, toimii SLEM-hankkeessa asiantuntijana sekä lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
geralt. 2014. Altmann, G. Kasvot, siluetti, viestintä. Viitattu 9.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/kasvot-siluetti-viestint%C3%A4-535769/
Hyvärinen, H. 2019. Joka neljäs työntekijä uupuu – onko työuupumus uusi normaali? Unit. Tampereen korkeakouluyhteisön lehti. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/joka-neljas-tyontekija-uupuu-onko-tyouupumus-uusi-normaali
Kabat-Zinn, J. 2003. Mindfulness-based interventions in context: Past, present and future. Clinical Psychology: Science and Practice, 10, 144 –156. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1093/clipsy.bpg016
Karhe, L. 2017. Potilaan hoitoyksinäisyys: Käsitteellinen malli potilaan yksinäisyydestä hoitosuhteessa ja hoitoyksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, hoitotiede. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0329-7
Kinnunen, S., Puolakanaho. A., Tolvanen, A., Lappalainen, R. & Mäkikangas, A. 2019. Does Mindfulness-, Acceptance-, and Value-Based Intervention Alleviate Burnout?—A Person-Centered Approach. International Journal of Stress Management. Vol. 26, No. 1, 89 –101. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1037/str0000095
LAB. 2023. SLEM – Entrepreneurial self-leadership education through virtual training. Hanke. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/slem-entrepreneurial-self-leadership-education-through-virtual-training
Olakivi, A., Aerschot, L., Puthenparambil, J.M. & Kröger, T. 2021. Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä. Miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? Yhteiskuntapolitiikka 86 (2021):2.
Salokekkilä, P. 2011. Encounters in health care, the voice of the patient. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/10423
SLEM Academy. 2023. Entrepreneurial self-leadership education through virtual training. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.slemacademy.eu/
TEM. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM Toimialaraportit 2022:2. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163908/TEM_2022_2_T.pdf
