Resilienssi on ollut viime vuosien keskeinen keskustelun aihe. Usein yritysten resielienssi on ollut keskiössä, mutta varsinkin matkailussa on tärkeää tarkastella myös aluekehittäjien ja keskeisten organisaatioiden kykyä sopeutua muutoksiin erityisesti strategioiden tasolla. Kesäkuun 12. päivä itselläni oli kunnia emännöidä webinaaria, jossa Itä-Suomen yliopiston maisteriopiskelija Ella Könönen esitteli pro gradu -tutkimustaan juuri tästä aiheesta. Lappeenranta ja sen matkailu ovat keskeisiä myös LAB-ammattikorkeakoulun toiminnassa.
Teema-analyysillä tietoa
Könösen (2023) maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten Lappeenrannan alueen organisaatiot ovat selvinneet COVID-19-pandemian sekä Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin aiheuttamasta kriisistä. Nämä molemmat ovat koetelleet Lappeenrannan organisaatioiden resilienssiä sekä itse matkakohteen resilienssiä, koska niiden myötä alueen pääasiallinen matkailijakohderyhmä, venäläiset, ovat kadonneet.
Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua Lappeenrannan matkailun avaintoimijoiden keskuudessa. Kohderyhmä valittiin, koska kriisit olivat todennäköisimmin vaikuttaneet heidän toimintaansa ja täten heillä oli kokemusta ja näkemystä asiasta. Haastateltavat edustivat alueellisia kehittäjätahoja, liikennettä, vähittäiskauppaa, matkanjärjestäjiä ja majoitusliikkeitä.
Epävarmuus luo yhä haasteita
Vuoden 2023 tammikuussa ja helmikuussa tehtyjen haastattelujen pohjalta nousi esiin neljä pääteemaa: 1) Lappeenrannan alueen vierailijat, 2) viimeaikaisten kriisien vaikutukset, 3) mukautuminen kriiseissä ja 4) kohteen tuomat mahdollisuudet.
Tulokset osoittivat, että epävarmuus haastaa edelleen aluetta. Tilanteen negatiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi lisääntyneet kulut, vähentyneet tulot ja asiakasvirtojen muutokset. Tutkimuksen tekijän mukaan vastauksissa ilmenee toivottomuus, kun heti pandemian jälkeen iski seuraava kriisi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Lisäksi alueen haavoittuvuustekijöinä mainittiin kausivaihtelut, resurssien puute, tarve lisävetonauloille sekä kulutustottumusten ja venäläisille suunnattujen tuotteiden muutokset.
Uusia mahdollisuuksia kuitenkin etsitään Lappeenrannan alueelle korvaamaan venäläisten matkailijoiden jättämä aukko. Ruoka, kestävyys, luonto, turvallisuus, puhtaus ja yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia, joita voitaisiin edelleen kehittää. Uusia markkinoita ja kohderyhmiä etsitään kotimaisten vierailijoiden sekä Italian, saksankielisen Euroopan eli DACH-maiden, Beneluxin, Ruotsin ja Viron joukosta.
Keskustelua ja jatkotutkimusaihioita
Ella Könösen esitys herätti keskustelua erityisesti alueen kehittäjien joukossa. Mielenkiintoisena pidettiin muun muassa tulosta, jossa osa yksityissektorista edelleen uskoo venäläisasiakkaiden palaavan jokin päivä, odottaen tätä.
Tutkimusta pidettiin kuulijoiden parissa hyvänä. Esille nousi myös ajatus tutkimuksen toistamisesta koko Itä-Suomen alueella laajemmalla kohderyhmällä, jotta saataisiin ymmärrys mahdollisista eroista ja yhtäläisyyksistä eri alueiden ja organisaatioiden välillä (Vehviläinen 2023).
Siinäpä onkin koppi LABille otettavaksi jatkossa.
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Hän on myös kirjoittanut muutosmatkailuhankkeen hakemuksen ja toimii hankkeessa TKI-tutkijana.
Lähteet
Könönen, E. 2023. Adaptation and resilience of the key organizations in the Lappeenranta region after losing their main international customer segment. Pro gradu. University of Eastern Finland, Faculty of Social Sciences and Business Studies. UEF Business School. Tourism Marketing and Management. May 2023.
Vehviläinen, K. 2023. GoSaimaan johtaja. Kommenttipuheenvuoro. Resilienssi ja mukautuvat strategiat -Lappeenrannassa -webinaari. Järjestäjä Itä-Suomen yliopisto. 12.6.2023.
