LAB-ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen LAB SoteCampus-toimintamalli (LAB 2023) on osallistunut erilaisten hankkeiden valmisteluun koko toimintakautensa ajan. Viimeisimpänä hakuun lähti valtakunnallinen verkostohanke, jonka valmistelusta tarttui mukaan muutama vinkki jaettavaksi.
Tunnista roolit ja sitouta viestinnällä
Hankkeen taustalla tulee olla todettu tarve, jotta kehittäminen on järkevää ja juurtuvaa. Verkostohankkeessa toimijat ovat todenneet yhteisen tarpeen, joten tärkeää on myös kirkastaa, miksi juuri tämä verkosto pystyy vastaamaan todettuun tarpeeseen. Millaista osaamista ja erityispiirteitä verkostossa on, ja mikä on kenenkin rooli? Verkoston erityisosaaminen ei ole vain sen jäsenten osaamisen summa. Valtioneuvoston Verkostojohtamisen oppaassa (2019) todetaan synergian ja lisäarvon tuottamisen olevan verkoston yksi kriittinen menestystekijä sekä peruste verkoston olemassaololle (Valtioneuvoston kanslia 2019, 18).
Tärkeä osa verkoston toimintaa on viestintä, ja sillä on funktionsa osapuolten sitouttamisessa yhteiseen päämäärään. Kantola (2020) toteaa hyvän viestinnän olevan pitkälti asennekysymys, ja verkostoissa toimivien osapuolten on ymmärrettävä tarvitsevansa toinen toisiaan. Yhteinen ymmärrys verkoston jäsenilleen tuottamasta arvosta edistää myös palvelualttiutta ja sallii ajoittaiset epäonnistumiset. Hyvässä viestinnässä ovat mukana aito kuuntelu ja halu oppia toisilta. (Kantola 2020.)
Vanhatalo (2014) tunnistaa verkostotoimijoille jopa 11 erilaista roolia. Ne toimijat, joilla on tietoa eli informaation välittäjän roolissa olevat, herättävät myös luottamusta. (Vanhatalo 2014, 75.) Viestintä onkin hyvä keino vahvistaa sitoutumista ja luottamusta yhteiseen työskentelyyn hankesuunnittelussa.
Yhteiset linjaukset helpottavat etenemistä
Kriittisenä menestystekijänä voidaan pitää myös rakenteita, joihin lukeutuvat esimerkiksi tavoitteellisuus ja systemaattisuus. Verkoston toiminta on ennustettavaa ja selkeää, kun se on systemaattista. (Valtioneuvoston kanslia 2019, 19–20.) LAB SoteCampuksen koordinoimassa verkostohankevalmistelussa kaiken punaisena lankana olivat osapuolten yhdessä tekemät linjaukset keskeisistä asioista, kuten resurssoinnista ja vastuiden jakautumisesta. Kun asioista on dokumentoitu päätös muistiossa, siihen on helppo tarvittaessa palata.
Määrittele aikataulu – ja pysy siinä!
Verkostohanke voi edellyttää valmistelijalta enemmän työaikaa ja koordinaatiotaitoja, mutta se myös mahdollistaa moninkertaisen kehittämispotentiaalin tavalliseen hankkeeseen verrattuna. Etukäteissuunnittelu kannattaa, jotta hankevalmistelija ei menettäisi yöuniaan määräajan lähestyessä. Sitoutuminen yhteiseen päämäärään eli valmiiseen hankehakemukseen edellyttää myös sitoutumista yhteiseen aikatauluun.
Aikataulullisesti tärkeintä on saada hankehakemus rahoittajan käsittelyyn ennen hakuajan umpeutumista, mutta tätä ennen on useita välietappeja. Yhteiset linjaukset sekä tehokas viestintä auttavat pysymään aikataulussa. Voidaankin todeta, että nämä kolme vinkkiä kulkevat rinnakkain hankevalmistelun ajan ja ovat myös hyödynnettävissä verkostohankkeen käynnistyessä.
Kirjoittaja
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB SoteCampuksessa (LAB 2023) hankkeistamisen ja verkostotyön TKI-asiantuntijana
Lähteet
Kantola, M. 2020. Hyvän verkostoviestinnän ABC. Liike-blogi. Turun yliopisto. Viitattu 16.6.2023. Saatavissa https://blogit.utu.fi/liike/hyvan-verkostoviestinnan-abc/
LAB. 2023. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 16.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus
Valtioneuvoston kanslia. 2019. Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. Viitattu 16.6.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Vanhatalo, R. 2014. Vuorovaikutus ja tasavertaisuus verkostossa. Lectio praecursoria. Prologi–Puheviestinnän vuosikirja 2014. Vol 10 Nro 1 (2014), 72–77. Viitattu 20.6.2023. Saatavissa https://journal.fi/prologi/article/view/95897/54295
