Koulufysioterapiasta tukea lasten ja nuorten mielenterveyteen

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan erityisesti nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet samalla, kun positiivisen mielenterveyden on koettu heikentyneen (Aalto-Setälä ym. 2021; Helakorpi & Kivimäki 2021). Myös alaikäisten terveydenhuollon mielenterveysperusteiset käynti- ja kävijämäärät ovat olleet kasvussa (Forsell 2022). Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävänä ja mielenterveysongelmia ehkäisevänä ympäristönä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvää oppimista, sosiaalista hyvinvointia sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä. (Aalto-Setälä ym. 2020; THL 2023.)

Fysioterapeutit voivat työskennellä osana kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluhuoltoryhmää. Kouluympäristössä toimiminen nopeuttaa fysioterapiaan pääsyä ja mahdollistaa ennaltaehkäisevien palvelujen toteutumisen. Fysioterapian mahdollisuuksia opiskeluhuollossa sekä mielenterveyden edistämisessä hyödynnetään vielä vähän. (Suomen Fysioterapeutit ry 2019; Suomen Fysioterapeutit ry 2022).

Kuva 1. Tietoisuustaidot vahvistavat mielenterveyttä. (Jarmoluk 2014)

Fysioterapian menetelmät mielenterveyden vahvistamisessa

Monet tekijät vaikuttavat mielenterveyteen. Myös lapsuuden ja nuoruuden normaalit kehitysvaiheet voivat näkyä mielenterveyden oireiluna. Tiettyä kehitysvaihetta sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä yleisesti voidaan tukea ja vahvistaa harjoittelemalla tunnetaitoja, kehotietoisuutta sekä vireystilan säätelyä ja stressinhallintaa fysioterapeutin ohjauksessa. (Aalto-Setälä ym. 2020.)

[Alt-teksti: kaavakuva, joka esittää eri vaiheet, kuten muun muassa esikoulu, esimurrosikä sekä toiselta asteelta kohti aikuisuutta.]
Kuva 2. Lasten ja nuorten psyykkinen kehitys. (Kuva: Sanna Kuukso)

LABissa alaikäisten mielenterveyshaasteeseen on tartuttu tuottamalla fysioterapeuttiopiskelijoille materiaalia lasten ja nuorten psyykkisestä kehityksestä sekä positiivisen mielenterveyden edistämisestä kouluympäristössä fysioterapian keinoin (Kuukso 2023). Fysioterapeutin ydinosaamista ovat liikkumisen ohjaaminen ja liikkeen biopsykososiaalisten vaikutusten kautta ihmisen toimintakyvyn edistäminen.

Psykofyysisellä fysioterapialla voidaan edistää palautumista ja parantaa kuormituksen sietokykyä sekä vahvistaa minäpystyvyyttä. Myös liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tiedetään vähentävän masennus- ja ahdistuneisuusoireita (esim. Jussila ym. 2022). Koulufysioterapeutin yksilö- ja ryhmäohjauksella voidaankin samanaikaisesti vahvistaa vähän liikkuvien lasten ja nuorten fyysistä sekä psyykkistä terveyttä. (Suomen Fysioterapeutit ry 2019; Suomen Fysioterapeutit ry 2022.)

Kirjoittajat

Sanna Kuukso on LAB-ammattikorkeakoulusta kesällä 2023 valmistunut fysioterapeutti.

Anu Kaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori.

Lähteet

Aalto-Setälä, T., Huikko, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haravuori, H. & Marttunen, M. 2020. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-547-6

Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-738-8

Forsell, M. 2022. Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020. THL Tilastoraportti 21/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144513/TR_21_2022_Lasten%20ja%20nuorten%20mielenterveysperusteiset%20k%C3%A4ynnit%202020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Helakorpi, S. & Kivimäki, S. 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091446139

Jarmoluk. 2014. Jarmoluk, M. Meditaatio, poika, luonto. Pixabay. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/meditaatio-poika-luonto-zen-lapsi-428382/

Jussila, J., Pulakka, A., Ervasti, J., Halonen, J., Mikkonen, S., Allaouat, S., Salo, P. & Lanki, T. 2022. Associations of leisure-time physical activity and active school transport with mental health outcomes: A population-based study. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/sms.14292

Kuukso, S. 2023. Kouluikäisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen fysioterapian keinoin – Opetusmateriaali koulufysioterapian opintojaksolle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223521

Suomen Fysioterapeutit ry. 2019. Suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta kouluympäristössä. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2019/06/Fysioterapeutit-kouluilla.pdf

Suomen Fysioterapeutit ry. 2022. Edustajiston kannanotto: Mieli voi kuntoutua myös kehon kautta. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.fi/ajankohtaista/edustajiston-kannanotto-mieli-voi-kuntoutua-myos-kehon-kautta/

THL. 2023. Opiskeluhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto