Digitalisaatio ja alustatalous sekä niiden luoma työelämän murros ovat selkeästi havaittavissa. Silti harvat julkisen sektorin organisaatiot näyttävät muuttaneen omia työnteon käytäntöjään vastatakseen niihin. Jatkossa julkisten organisaatioiden on pakko muuttaa toimintaansa, etenkin johtamisen näkökulmasta.
Ketterät menestyvät
Muuttuvassa ja nopeatempoisessa työskentely-ympäristössä on oltava ketterä. Ketteryyden estää hierarkkinen toimintatapa, joka usein edelleen säätelee työpaikkojen arkea. Työn tekemistä saattaa ohjata yksi koko sopii kaikille -johtamisfilosofia, joka ei ota huomioon yksittäisen ihmisen tarpeita. Silloin toimitaan organisaation tehokkuuden ja muutosvalmiuden kustannuksella. (Pystynen 2019; Kuitunen & Pystynen 2017, 288.)
Johtaminen palveluna -ajattelu kannattaa
Suomen parhaiksi rankatuissa työpaikoissa työntekijät päättävät itse omista töistään sekä siitä, miten he haluavat itseään johdettavan. Euroopan tasolla parhaaksi työpaikaksi valittu Vincit on mennyt johtamisen uudistamisessa askelta pidemmälle ja kehittänyt omien johtamisen periaatteidensa pohjalta johtaminen palveluna (Leadership as a Service, LaaS) -johtamisfilosofian. LaaS-johtamisfilosofiassa keskitytään tarjoamaan työntekijöiden tarvitsemia johtamisen palveluita silloin, kun he niitä tarvitsevat, sen sijaan, että palveluita tarjottaisiin kaikille samanlaisina. (Jokiranta 2019.)
Moderniin ohjelmistotaloon muotoiltu sabluuna ei sellaisenaan toimi julkisissa organisaatioissa, mutta sitä voidaan myös niissä soveltaa (Uusitalo 2020). Keskeistä on keskittyä henkilöstön osallistamiseen ja osaamisen jakamiseen, työntekijälähtöisen kulttuurin ja johtamisen rakentamiseen sekä turhan ”management-roinan” karsimiseen. ”Roinaa” ovat esimerkiksi turhat päätöksentekomekanismit sekä vanhanaikaiset kontrollointikeinot. Muutoksilla saavutetaan työnantajien ja työntekijöiden välisiä tuloksia, jotka näkyvät liiketoiminnan tuloksessa asti. (Martela & Jarenko 2014, 316.)
Esimerkkinä Someron kaupunki
Someron kaupunki on halunnut ottaa mallia Suomen parhaista työpaikoista. Kaupunkiorganisaatiossa selvitettiin, miten LaaS-ajattelu taipuisi kunta-alan toimintaan. Kaupungissa ryhdyttiin johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä kehittämään ja testaamaan johtamisen palvelutarjotinta. Tulokset osoittavat, että johtaminen palveluna -ajattelun muotoilu kuntaorganisaatioon sopivaksi on mahdollista, ja se on sekä johdon että työntekijöiden näkökulmasta tervetullut muutos. Somerolla tehdyn kokeilun yhteydessä laadittiin johtaminen palveluna -tiekartta, jonka avulla myös muihin julkishallinnon organisaatioihin on mahdollista luoda entistä työntekijälähtöisempi johtamiskulttuuri. (Uusitalo 2020.)
Kirjoittajat
Tanja Uusitalo opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa uudistavaa johtamista. Blogikirjoitus pohjautuu Uusitalon YAMK-opinnäytetyöhön (2020).
Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.
Lähteet
Jokiranta, M. 2019. Johdatus LaaS-filosofiaan. Luento Vincit LaaS -valmennuksessa 3.10.2019.
Kuitunen, M. & Pystynen, J. 2017. Johtaminen palveluna – Miten muuttaa työntekijät joh-tamisen kohteista johtamisen kuluttajiksi? Teoksessa Martela, F. & Jarenko, K. 2017. Itse-ohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? Helsinki: Alma Talent, 287−307.
Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Helsinki: Edus-kunta.
Pystynen, J. 2019. Systeeminen ymmärrys. Luento Vincit LaaS -valmennuksessa 19.11.2019.
Uusitalo, T. 2020. Johtaminen palveluna kuntaorganisaatiossa, case Someron kaupunki. Opinnäytetyö. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614002
