Opiskeluhuolto on lakisääteistä esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Sen tarkoituksena on oppilaan hyvä oppiminen sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Varhaiskasvatus on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Luomalla opiskeluhuoltoon kuuluvat palvelut myös alle esiopetusikäisille voitaisiin lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien monimuotoistumista.
Lapset ja perheet eivät tarvitse ympärilleen monimutkaista palvelukokonaisuutta. Lapsen luonnollisessa ympäristössä annettava palvelu ja tuki tukee useampaa lasta ja perhettä. Varhaiskasvatus edistää monipuolisesti lasten hyvinvointia ja tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea lasten kehitykseen ja oppimiseen. Kuraattoripalvelun integroiminen osaksi varhaiskasvatusta lisäisi palvelujen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja vaikuttavuutta (Heinonen ym. 2018, 30–31). Hyvä onnistunut arki on lapsen tuen ja kehityksen kantava voima, jota toimivat lapsi- ja perhepalvelut tukevat (Mäkelä 2013, 19).
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022, 38–39) yhteistyön nähdään edistävän varhaiskasvatuksen tavoitteita ja laadukasta pedagogista toimintaa. Tuen tarpeet pystytään huomaamaan varhaisessa vaiheessa monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatukseen tarvitaan moniammatillista kasvatusyhteisöä, jossa eri ammattilaisten osaaminen täydentää toisiaan ja osaamisen kautta lapsen kasvua, oppimista ja hoitoa voidaan tukea lapsen etu huomioiden. (Karila ym. 2017, 87.)
Varhaiskasvatuksen kuraattorilta konsultaatiota ja tukea
Varhaiskasvatusympäristö on kodin lisäksi lapselle yksi tärkeimmistä kehitysympäristöistä (Hastrup & Hietanen-Peltola 2013, 36). Varhaiskasvatuksen kuraattoria voitaisiin hyödyntää yhteisölliseen työhön. Lapsia ja perheitä saatettaisiin tukea ryhmämuotoisella työskentelyllä, jossa osallisuuden, pystyvyyden ja hyvinvoinnin tunnetta voitaisiin vahvistaa. Palveluiden integroituminen hyödyttää varhaiskasvatuksessa niitä lapsia ja perheitä, jotka jo lähtökohtaisesti tarvitsevat erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita (Kekoni ym. 2019). Varhaiskasvatuksen kuraattorin työssä korostuvat moniammatillinen yhteistyö silloin, kun lapsen tai perheen tilanne vaativat eri toimijoiden osaamista ja tukitoimia. Kuraattori tarjoaa konsultaatiota, mutta hyödyntää myös muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista, jotta tilanteesta saadaan riittävä kokonaiskuva tilanteen ymmärtämiseksi ja tukitoimien löytämiseksi. (Pippuri 2018, 206–207.)
Varhaiskasvatuksen kuraattorina voisi toimia sosionomi (YAMK), mikäli koulutus on suuntautunut lapsi- ja perhetyön kehittämiseen ja aikaisempana osaamisena on varhaiskasvatuksessa työskentely. Työn juurruttaminen osaksi varhaiskasvatusta vie oman aikansa, mutta siitä saatavat hyödyt kasvavat moninkertaisiksi. Varhaiskasvatuksen kuraattorin työllä voidaan mahdollistaa, että kaikilla lapsilla on tasavertainen mahdollisuus ponnistaa elämässä eteenpäin.
Kirjoittajat
Kati Parkkinen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, jota kiinnostaa lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen.
Lähteet
FeeLoona. 2016. Lapsi, torni, rakenneosat. Pixabay. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-torni-rakenneosat-lohkoja-1864718/
Hastrup, A. & Hietanen-Peltola, M. 2013. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja kehitysympäristöt. Teoksessa Hastrup, A., Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J. & Pelkonen, M. 2019. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste-kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen raportteja 3/2013. Tampere: Juvenes Print.
Heinonen, O-P., Ikonen, A-K., Kaivosoja, M. & Reina, T. 2018. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018. Viitattu 29.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160555/LAPE-loppuraportti_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 29.10.2023.
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017: 30. Viitattu 29.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf.
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. E-kirja. Gaudeamus.
Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. Viitattu 29.10.2023. Saatavissa http://www.oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/Moniammatillinen-julkaisu.pdf
Mäkelä, J. 2013. Ehkäisevät palvelut kunniaan. Teoksessa Hastrup, A., Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J. & Pelkonen, M. 2013. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste-kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen raportteja 3/2013. Tampere: Juvenes Print.
Pippuri, T. 2018. Koulu hyvinvointia tukevana yhteisönä. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. 2018. Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 32/2018. Viitattu 29.10.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a. Opetushallitus. Viitattu 29.10.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
