Espoon ensimmäinen perhekeskus avasi ovensa keväällä 2022 (Espoo 2022). Espoon varhaiskasvatuksen ja muut lapsi- ja perhepalvelut integroivan mallin avulla tarjotaan ennakoivaa ja monialaista palvelua perheille minimoiden samalla palveluntarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu ennaltaehkäisevä työ perheiden ylimääräisen tuen tarpeen vähentämiseksi (Tapiola 2016). Perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö muodostaa saumattoman palvelukokonaisuuden (Hastrup & Lindberg 2021). Varhainen tuki vahvistuu, kun matalan kynnyksen palvelut yhdistetään perhekeskuksiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019).
Aikaisempi tutkimus osoittaa, että varsinkin useiden palveluiden parissa olevat asiakkaat joutuvat kärsimään palveluiden pirstaloituneisuudesta, joka johtaa palvelun ja hoidon jatkuvuuden puutteeseen. Monitoimijainen ja hajaantunut palvelurakenne on aiheuttanut vaikeuksia asiakkaiden ohella myös ammattilaisille. Tutkimustieto osoittaa myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen on yhä painottunut organisaatioiden ja sektoreiden sisäiseen johtamiseen. Tämänhetkinen organisointi ja johtamisjärjestelmä eivät anna tukea monialaiselle yhteistyölle, jonka avulla olisi mahdollista kehittää laajemmin palveluja kaipaavien asiakkaiden palvelua ja hoitoa. (Hujala ym. 2019, 597–598.)
Kattava yhteistyö lasten ja perheiden tukena
Varhaiskasvatuslaissa sanotaan, että järjestäessään varhaiskasvatusta kunnan vastuuna on monialainen yhteistyö ja tarvittavien yhteistyörakenteiden luominen. Varhaiskasvatuksen laadukas kehittäminen edellyttää monialaista yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen yhteistyötahot käsittävät kaikki ne paikalliset ja alueelliset toimijat, joiden kanssa varhaiskasvatukselle on luonnollista olla yhteistyössä. (Opetushallitus 2022, 38.)
Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen yhteistyön avulla lapsiperheille voidaan tarjota heidän tarpeitaan vastaavaa apua entistä kohdennetummin ja nopeammin. Toimiva työskentely perhekeskuksen lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyönä antaa varhaiskasvatukselle tukea perustehtävän toteuttamiseen. Perheelle aikaisemmassa vaiheessa tarjottu kuntoutus, hoito ja tuki minimoivat ongelmien hankaloitumista ja tarvetta lastensuojelulle tai muille erityispalveluille. (Hastrup & Lindberg 2021.)
Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen osa kokonaisvaltaista tukea tarvitsevien lasten hyvinvoinnin edistämisessä. (Opetushallitus 2023). Se edistää näkemysten ja tiedon yhdistämistä, asiakaslähtöisyyttä sekä verkostojen hyödyntämistä. Moniammatillinen yhteistyö perheen tukena perustuu selkeisiin tavoitteisiin ja vaatii osaamisen, vallan ja vastuun jakamista päätöksenteossa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa asiakaslähtöisen yhteistyön eri ammattiryhmien ja perheiden välillä, jotta voidaan ymmärtää asiakkaiden tarpeita, ratkaista ongelmia ja suunnitella tarvittavia toimenpiteitä. (Sandström ym. 2018.)
Kirjoittajat
Tiina Trontti on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta. Hän on varhaiskasvatuksen opettaja ja kiinnostunut varhaiskasvatuksen moniammatillisen yhteistyön sekä lapsen tukeen liittyvien asioiden kehittämisestä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, jota kiinnostaa lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen.
Lähteet
Espoo. 2022. Espoon ensimmäinen perhekeskus avaa ovensa 19.5.2022. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2022/05/espoon-ensimmainen-perhekeskus-avaa-ovensa-1952022
geralt. 2014. Altmann, G. Käsi, pitää, palapeli. Pixabay. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4si-pit%C3%A4%C3%A4-palapeli-sormi-suostua-523231/
Hastrup, A. & Lindberg, P. 2021. Perhekeskus ja varhaiskasvatus yhdessä – voittamaton palvelukokonaisuus. THL. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/T5%20to%201200%20Perhekeskus%20ja%20varhaiskasvatus%20yhdess%C3%A4%20-voittamaton%20palvelukokonaisuus.pdf
Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, R.,Karttunen, A. & Lammintakanen, J., 2017. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019), 592–600. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138878/YP1905-6_Hujalaym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Opetushallitus. 2023. Tietoa varhaiskasvatuksesta monialaisen yhteistyön tueksi. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tietoa-varhaiskasvatuksesta-monialaisen-yhteistyon-tueksi
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Sandström, S., Keiski-Turunen, A., Hassila, L., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. ePooki 44/2018. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152021/ePooki%2044_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Lapsi- ja perhepalveluiden muutoksen suunta on oikea. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://stm.fi/-/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutoksen-suunta-on-oikea
Tapiola, M. 2016. Vertikaalisen integraation näkökulmia: erityistason ja matalan kynnyksen palveluiden yhteensovittaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.slideshare.net/THLfi/vertikaalisen-integraation-nkkulmia-erityistason-ja-matalan-kynnyksen-palveluiden-yhteensovittaminen
.
