Joka kuudes parikymppinen jää peruskoulun jälkeen ilman tutkintoa tai työtä. Erityisesti neurokirjoon kuuluvat nuoret ovat vaarassa pudota kelkasta jo peruskoulussa. 20–29-vuotiaiden ikäluokasta 100 000 jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se on 16 prosenttia ikäluokasta (Mattsson & Suomi 2023).
Nuoret, joilla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö, jättivät muita nuoria useammin hakematta toisen asteen opintoihin, selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n tutkimuksessa (Ringbom ym. 2023)
Tutkimuksessa verrattiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden nuorten hakemista toisen asteen opintoihin. Vaikka jatkokoulutukseen hakeutuminen yleistyi vuonna 1997 syntyneiden ikäluokassa verrattuna 1987 syntyneisiin, psykiatrisen tai neuropsykiatrisen diagnoosin saaneet jättivät yhä useammin hakematta.
Onko tutkinnon puuttuminen ylivoimainen este työmarkkinoille pääsemiseksi?
Peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen saattaa nyky-yhteiskunnassa osoittautua ylivoimaiseksi esteeksi niin työmarkkinoille pääsyyn kuin ylipäänsä yhteiskuntaan osallistumiselle. Digitalisaatio, globalisaatio sekä työn automatisaatio, robotointi ja ulkoistaminen näkyvät työelämässä muuttuvina tarpeina: asiantuntijatyön lisääntymisestä kertoo, että ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kysyntä on 28 vuodessa kasvanut lähes 180 prosenttia eli melkein kolminkertaistunut ja matalasti koulutetun työvoiman kysyntä on 28 vuodessa romahtanut alle kolmasosaan aikaisemmasta (Kailaheimo-Lönnqvist ym. 2020, 118).
Nuorisotutkimusseura teki vuonna 2021 yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisotoimen kanssa selvityksen, jossa tarkasteltiin koulutukseen hakeutumiseen liittyviä katkoksia ja kysyttiin, keitä ovat vailla toisen asteen tutkintoa olevat täysi-ikäiset helsinkiläisnuoret, mitä tiedämme heistä ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen liittyvistä taustatekijöistä tai syistä (Nuorisotutkimusseura 2021).
Selvityksessä nousi keskeiseen asemaan kaksi osa-aluetta. Ensimmäinen näistä on maahanmuuttotaustaisten helsinkiläisnuorten koulutuspolut. Toinen on (mielen)terveys, kielteiset koulukokemukset ja huono-osaisuuden kasautuminen, jotka usein nivoutuvat erottamattomalla tavalla yhteen (Nuorisotutkimusseura 2021).
Ymmärrämmekö kielteisen koulukokemuksen vaikutuksen?
Kielteiset koulukokemukset ovat toisaalta luonnollinen, mutta toisaalta hätkähdyttävä selitys peruskoulun jälkeisen opiskelun puuttumiseen. Kaikki tämä kertoo omaa kieltään siitä, että koulutukseen kiinnittyminen on vaikeampaa, jos elämässä on monia muita haasteita. Luvut puoltavatkin huomion kiinnittämistä tulevaisuudessa yhä vahvemmin siihen, millainen merkitys kielteisillä koulukokemuksilla on myös (mielen)terveydellisten ongelmien syntymisessä ja millä tavoin (mielen)terveydelliset ongelmat altistavat kielteisille koulukokemuksille.
Eletyssä elämässä monet hyvinvointia heikentävät tekijät nivoutuvat yhteen. Tämä on tunnettua ja tiedettyä, mutta se, millä tavoin tuo nivoutuminen arjessa toteutuu, kaipaa lisätarkastelua ja asian esilläpitoa. Kaikkien lasten ja nuorten terveys ja toimintakyky eivät riitä kouluinstituutiossa opiskelemiseen, joten koulutuksen ohella on oltava muitakin yhteiskuntaan kiinnittymisen tapoja. Monien lasten ja nuorten kannalta keskeistä kuitenkin on se, millä tavoin he mahtuvat koulun normaalien rajojen sisään ja kuinka koulu onnistuu heidät liittämään heidät yhteisön osaksi (Nuorisotutkimusseura 2021).
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja toimii asiantuntijana Plan B – muutosmatka tulevaisuuteen -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on saada nuoria miehiä kiinnostumaan jatko-opinnoista Etelä-Karjalassa.
Lähteet
Elf-Moondance. 2022. Työnhaku, tutkimus, tietokone. Pixabay. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ty%C3%B6-ty%C3%B6nhaku-tutkimus-tietokone-7157268/
Kailaheimo-Lönnqvist, S., Kilpi-Jakonen, E., Niemelä, M. & Prix, I. 2020. Eriarvoisuus koulutuksessa. Teoksessa Mattila, Maija (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Kalevi Sorsa -säätiö.
Mattsson, J. & Suomi, A. 2023. 2023. Sami Mustakalliolta jäi kaksi tutkintoa kesken, Ilkka Aalto oli 15 vuotta koulutuksen ulkopuolella: ”Jotkut meistä hukataan pysyvästi”. Yle.fi Viitattu 17.11.2024. Saatavissa https://yle.fi/aihe/a/20-10005760
Nuorisotutkimusseura. 2021. Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää? Näkökulmia 81. Viitattu 5.1.2024. Saatavissa https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma81
Ringbom, I., Suvisaari, J., Sourander, A., Gisler, M. & Gyllenberg, D. 2023. European Child & Adolescent Psychiatry. Volume 32. Temporal changes in the associations between diagnosed psychiatric disorders and dropping out of school early. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s00787-023-02252-2
Turun yliopisto. 2023. Yhä useampi oppimisvaikeuksista kärsivä nuori ei jatkanut toisen asteen opintoihin. Mediatiedote. Viitattu 15.11. Saatavissa https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/yha-useampi-oppimisvaikeuksista-karsiva-nuori-ei-jatkanut-toisen-asteen
