Ilmastonmuutoksen huomioiminen Lahden Erviänpuistossa

LAB-ammattikorkeakoulun vetämässä Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa tiedotetaan kuntien työntekijöitä ja päättäjiä ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta. Yhtenä viestintäkeinona käytetään ilmastonmuutoskävelyitä. Niissä käydään tutustumassa kohteisiin, joissa on tehty sopeutumistoimenpiteitä tai joissa näkyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Maaliskuussa 2024 ilmastonmuutoskävely toteutettiin Lahden kaupungin Erviänpuistossa. Kävelyn tarkoituksena oli tutustua puistoon ja pohtia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Erityisesti huomioitiin hulevesien hallinta, viherrakenteet ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Aluetta ollaan uudistamassa syksyllä 2024.

Ensimmäisenä tutustuttiin alueella tehtyyn hulevesiratkaisuun. Puisto sijaitsee laaksossa, johon kohdistuu paljon valumavesipainetta. Alueelle tehty hulevesiä keräävä puistolampi oli hiljattain kunnostettu, jotta epäpuhdasta hienoainesta saadaan paremmin kerättyä lähikortteleiden ja katujen hulevesistä (Lahti.fi 2021). Kesäaikaan lammen pinta nousee korkeammalle kuin kuvassa 1 tuoden myös maisema-arvoa. Talveksi lampi tyhjennetään.

Lumisessa maassa sulanut puro, joka kaartelee kohti poistoputkea. Taustalla puita. — Kuva 1. Puistolammen pohjaan on rakennettu kaarevuutta ja särkkiä, jotta epäpuhtauksien kerääminen tehostuisi. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Puistot luonnon monimuotoisuutta tukemassa

Puisto on pääosin nurmikkoa, jonka pohjamaa on savea. Vesi jää helposti seisomaan alueelle, mikä voi haitata nurmikonleikkuuta ja pallopelejä. Alueelle on suunniteltu yhteen kuoppamaiseen kohtaan sadepuutarhaa, jonka tarkoituksena olisi kerätä vettä ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Siihen on ajateltu istuttaa muun muassa luonnonperennoja ja pieniä puita, jotka kestävät kosteuden vaihtelua. Ilmastonmuutoksen nähdään tuovan myös uusia kasvimahdollisuuksia puistoon. Alueella on tällä hetkellä paljon isotuomipihlajaa, jonka käyttöä aiotaan välttää. Isotuomipihlaja lasketaan tällä hetkellä vieraslajiksi, jonka käytöstä tulisi vähitellen luopua (Ryttäri 2023).

Alueen reunat ovat harjumaiset ja kosteat, ja niillä kasvaa vapaasti niittymäistä kasvillisuutta. Reunojen ollessa kosteita alueita ei voida puhua ketomaisesta niitystä vaan ennemminkin rehevästä niitystä, jossa kasvaa muun muassa mesiangervoa. Reunoilla esiintyy myös jättipalsamia ja jättiputkea, joita poistetaan alueelta säännöllisesti.

Alueen leikkipuistoa käytetään paljon

Puiston ja leikkipuiston uudistuksesta toteutettiin asukaskysely, jossa myös lasten mielipiteet tulivat esiin vanhempien välityksellä. Erityisesti vanha rengaskeinu haluttiin säilyttää, ja keinut vaikuttivat suosituimmilta leikkivälineiltä. Alueelle on suunniteltu myös suurta kiipeilytelinettä. Leikkipuistoon halutaan tuoda luonnonelementtejä, kuten puupökkelöitä ja puroja, leikkivälinekeskeisyyden sijaan. Luonnonmateriaalien suosiminen näkyy myös siinä, että pohjamateriaaliksi on valikoitunut hake muovimattojen sijaan.

Leikkipuistoon ollaan tuomassa lisää penkkejä ja pöytiä. Niiden sijoittelussa on huomioitu lisääntyvät helteet, joten taukopaikkoja sijoitetaan varjoisiin kohtiin. Leikkialueen auringon puoleiselle reunalle ollaan istuttamassa paljon puustoa osaltaan varjostusta tuomaan. Katoskin nähtiin tarpeelliseksi, sillä keskipäivällä puutkaan eivät varjosta kovin paljoa.

Luminen maa ja lehdetön puu. Etualalla sininen kiipeilyteline ja taka-alalla pientä villiintynyttä puustoa. — Kuva 2. Kuvassa näkyvän tammen ympärille on suunniteltu penkkejä ympyrämäiseen muotoon. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Leikkipuiston vieressä sijaitsee kumpare, joka on mitä todennäköisimmin syntynyt aikaisempien maanmuokkaustöiden yhteydessä. Nyt siinä kasvaa villiä vaahteraa, leppää ja tammea. Ilmastokävelylle osallistujat ideoivat kumpareelle pientä luontopolkua ja kumpareen puumateriaalin käyttöä muualla puistossa esimerkiksi lahopuuna tai risuaitana. Todettiin, että lapset tykkäävät leikkiä myös pusikoissa, joten puuston voisi jollain tasolla säilyttää.