Museoviraston, Etelä-Karjalan liiton, goSaimaan ja Rautjärven kunnan yhdessä järjestämässä Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja alueen ajankohtaisista kulttuuriperintöön liittyvistä kehittämishankkeista ja keskusteltiin mahdollisuuksista löytää alueelle kulttuuriperinnöstä uutta vetovoimaa alueen matkailuun. Tilaisuudessa oli mukana yhteensä noin 20 toimijaa. Se toi yhteen matkailun, aluekehittämisen ja kulttuurihistorian asiantuntijoita ja avasi näkökulmia Etelä-Karjalan tulevaisuuteen entistä vetovoimaisempana matkailun maakuntana.
Sertifikaateista tukea ja verkostoja
Museovirasto esitteli tilaisuudessa maailmanperintösopimukseen, Euroopan kulttuuriperintötunnukseen, elävään perintöön ja Euroopan kulttuurireittiohjelmaan liittyviä sopimuksia ja käytäntöjä. Tilaisuudessa käytiin keskustelua mm. siitä, voitaisiinko Etelä-Karjalaan tulevaisuudessa saada UNESCOn maailmanperintökohde tai Euroopan kulttuurineuvoston sertifioima kulttuurireitti täydentämään alueen nykyisen kestävän matkailun kärkikohteen, Saimaa UNESCO Global Geoparkin vetovoimaa. Kiinnostusta herätti myös alueen elävän perinnön sertifiointi elävän perinnön kansalliseen luetteloon, johon on jo listattu muun muassa suomalainen metsäsuhde ja Lemin särä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024).
Eräkulttuuri ja vesistöt vetovoiman kärkinä
Imatralla valmistellaan valtakunnallista eräkulttuurin vastuumuseota, jonka odotetaan valmistuttuaan nousevan erääksi alueen matkailun vetureista. Erämuseon on ennustettu keräävän vuosittain noin satatuhatta kävijää. Alueen matkailun kehittämisen näkökulmasta sen roolina on olla luonto- ja kulttuurimatkailun portti, joka luo vetovoimaa erityisesti vesistö- ja kalastusmatkailulle kalastus (Kokki 2024). Museon vastuutoimija, Suomen Erämuseosäätiö, on mukana myös LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa (LAB 2024), jossa sen roolina on Etelä-Karjalan luontoon liittyvän kulttuuriperintötiedon kokoaminen.
Ruokakulttuuri ja luontomatkailu luovat synergiaa toisilleen
Erämuseon ohella Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -tilaisuudessa nousi ajankohtaisesti tärkeänä teemana esille ruokamatkailun kehittäminen. Saimaan alue on saanut European Region of Gastronomy -tunnustuksen ja viettää tällä hetkellä tähän liittyvää juhlavuottaan lähiruokaan ja ruokamatkailuun liittyvän teematoiminnan merkeissä. Teemavuotta vetävään Taste Saimaa -verkostoon on rekisteröitynyt jo 140 eri toimijaa (Kaasinen 2024).
Ruokamatkailu on Etelä-Karjalan matkailulle tärkeä teema, sillä se luo synergiaa myös muiden matkailun alojen kehittämiseen. Ruokamatkailuun liittyy läheisesti alueen puhdas luonto ja vesi sekä kulttuuriperintö. Teema luo nostetta kehittämiseen myös siksi, että sillä on vaikutusta alueidentiteetin ja paikallisylpeyden rakentumiseen.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajia ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Suomen Erämuseosäätiö.
Lähteet
Kaasinen, S. 2024. Kulttuuri- ja ruokamatkailu vetovoimatekijäksi Etelä-Karjalalle. Taste Saimaa. Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -seminaari 4.4.2024. Seminaariesitys. Julkaisematon.
Kokki, L. 2024. Elävä kulttuuriperintö puhaltaa museosisällöt henkiin. Imatran Erä- ja kulttuurimuseo. Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -seminaari 4.4.2024. Seminaariesitys. Julkaisematon.
LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Elävän perinnön kansallinen luettelo. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/El%C3%A4v%C3%A4n_perinn%C3%B6n_kansallinen_luettelo/valitut/fi
