Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimusten mukaan sairaanhoitajan on osattava suunnitella ja toteuttaa potilaslähtöistä tiedollista, taidollista ja emotionaalista ryhmäohjausta sekä arvioida sitä yhteistyössä potilaan/asiakkaan, omaisten tai muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa (Savonia 2019).
LAB-ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatussa suomenkielisessä koulutusohjelmassa ryhmäohjausta opetetaan hoitotyön ja suomen kielen opettajien yhteistyönä Hoitotyön suullinen viestintä ja ohjaaminen -opintojaksolla. Päämääränä on, että valmistuvat kakkoskieliset sairaanhoitajat osaavat huomioida työssään ryhmäohjauksen ohjauksellisia ja kielellisiä näkökulmia ryhmän ohjaajan ja ryhmän jäsenen näkökulmasta.
Taitoa suunnitella, toteuttaa ja arvioida
Terveydenhuollossa ryhmäohjausta käytetään erilaisissa esitieto- ja elintaparyhmissä, kuntoutuksessa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa (THL 2020; Innokylä 2024). Ryhmäohjauksen etuina suhteessa yksilöohjaukseen on kustannustehokkuus sekä vertaistuki (Teeriniemi & Hakala 2020). Hoitotyön suullinen viestintä ja ohjaaminen –opintojaksolla ryhmäohjausta käsitellään erilaisista hoitotyön toiminnoista ja tilanteista käsin.
Ryhmäohjaajan tärkeimpiä työkaluja on ryhmäläisiä aktivoivat menetelmät sekä niihin liittyvät motivoivat pari- tai ryhmäkeskustelut. Ryhmätapaamisten vuorovaikutukseen ja motivointiin keskittyvää sisältöä suunnitellaan ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Ryhmätoiminta on tavoitteellista ja ohjattua toimintaa, jossa on usein keskiössä osallistujien omahoidon vahvistaminen. (Absetz 2018.)
PARAS-malli ryhmäohjauksen työvälineenä
Hoitotyön suullinen viestintä ja osaaminen -opintojaksolla ryhmäohjaamisen menetelmänä käytetään Pilvikki Absetzin (2018) kehittämää motivoivan keskustelun tekniikoihin perustuvaa PARAS-mallia, johon opiskelijat ovat jo tutustuneet edellisillä opintojaksoilla.
PARAS-mallin keskeinen lähtökohta on positiivisesta liikkeelle lähteminen (Absetz 2028). Kielellisestä näkökulmasta se tarkoittaa, että ryhmäohjaajan täytyy osata aloittaa puheenvuoronsa sisältöä kuvaavalla positiivisella ilmauksella. Opiskelijoita ohjataan käyttämään hyvä-sanaa ja sen synonyymeja, kuten erinomainen tai positiivinen. Lisäksi opiskelijoita ohjataan välttämään vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevaa mutta-konjunktiota ja suosimaan sen sijaan yhdistävää ja-konjunktiota.
Onnistuneen ryhmäohjauksen taustalla on positiivisen ja turvallisen ilmapiirin luomisen lisäksi ryhmäohjaajan taito huolehtia ryhmätapaamisen etenemisestä sekä tehtävien tekemisestä (Absetz 2018). Opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat suunnitelmallista ryhmäohjaamista itse valitsemistaan aihealueista ja perehtyvät prosessissa erilaisiin tiedollisiin ja taidollisiin ryhmäohjaustaitoihin. Opintojakson aikana opiskelijat ohjasivat monenlaista viriketoimintaa askartelusta venyttelyyn ja tuolijumppaan. Monelle opiskelijalle ryhmäohjaus osoittautui mieluisaksi ohjausmuodoksi, mikä lisää opiskelijan motivaatiota kehittää osaamistaan yksilöohjaamisesta ryhmäohjaamiseen.
Kirjoittajat
Ruusa Einiö on viestinnän ja suomen kielen lehtori. Hän opettaa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heidi Häll on hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän opettaa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa.
Lähteet
Absetz, P. 2018. Ryhmänohjauksen toteutus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix00269
Innokylä. 2024. Luova ryhmätoiminta. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/search?keyword=Luova+ryhm%C3%A4toiminta
Savonia. 2019. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/
Teeriniemi, A., Hakala, P. 2020. Ryhmäohjaus verrattuna yksilöneuvontaan lihavuuden elintapahoidossa. (Näytönastekatsaus, artikkelin tunnus: nako2712). Käypä hoito -suosituksessa: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50124
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Ryhmätoiminta ja toiminnalliset menetelmät. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas/palvelun-sisallot/ryhmatoiminta-ja-toiminnalliset-menetelmat
