Riippumatta ammatista tai työtehtävästä jokainen työ pitää sisällään kuormitustekijöitä. Pitkään jatkunut kuormitus alentaa työntekijöiden toimintakykyä ja lisää poissaoloja. Tästä syystä työpaikoilla tulisi lisätä työpäivän aikaista palautumista riittävän palautumisen ja työkyvyn näkökulmasta.
Mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat olivat vuonna 2022 Suomessa yleisimpiä työhön liittyviä terveyshaasteita. Fyysistä työtä tekevillä oli useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla. (Kela 2023.) Työnantajalla on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa tilanteeseen. Työpäivän aikaiseen työstä palautumiseen panostamalla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia työn kuormittavuudessa ja työntekijöiden mielenterveydessä, mikä näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina. (Laitinen ym. 2023; Pursio ym. 2021.)
Keinoja lisätä työpäivän aikaista palautumista
On tärkeää muistaa, että työkuormituksesta palautuminen on psykofyysinen elpymisprosessi (Pursio ym. 2021). Virtasen ym. (2019) tekemän tutkimuksen mukaan tauoilla palautuminen oli suoraan yhteydessä parempaan suoriutumiseen työtehtävistä, vähäisempään uupumukseen ja palautumisen tarpeeseen. Työstä irrottautumista ja taukojen aikaista rentoutumista tukee taukojen viettäminen yhdessä työkavereiden kanssa, koska tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Sianojan ym. (2018) tekemä tutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että korkeampaa hyvinvointia työpäivän päätteeksi kokevat ne henkilöt, jotka työpäivän aikana keskittyvät muuhunkin kuin työasioihin.
Mikrotauot ovat yksi keino lisätä palautumista työpäiviin. Mikrotauko voi olla esimerkiksi pieni jaloittelu tai venyttelytuokio. Mikrotauoilla voidaan edistää työntekijän hyvinvointia ja työsuoritusta ja estää työstä johtuvien fyysisten oireiden ilmaantuminen (Albulescu ym. 2022). Työn ollessa yksitoikkoista ja lihasjännitystä vaativaa voi taukojumppa toimia palauttavana tekijänä vilkastuneen verenkierron ja kuona-aineiden liikkeelle lähdön ansiosta (UKK-instituutti 2022). Taukojumppaliikkeiden olisi hyvä olla pumppaavia ja vastakkaissuuntaisia verrattuna työliikkeisiin.
Kokonaisvaltaisesti työkuormitustekijöihin ja palautumisen tarpeeseen voidaan vaikuttaa myös hyödyntämällä työkiertoa. Ketolan ym. (2003) mukaan työkiertoon sisältyvien työtehtävien olisi hyvä olla kuormitukseltaan vaihtelevia, jotta kehoon kohdistuisi vaihtelevia ärsykkeitä. Jos esimerkiksi työtehtävä sisältää paljon yläraajat koholla tehtävää työtä, olisi hyvä välissä tehdä jotain, mikä ei kuormita samaa lihasryhmää.
Kokonaisvaltainen palautumisen opas fyysistä työtä tekevälle
LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä (Koivuniemi & Korkkinen 2024) toteutettiin opas tukemaan työpäivän aikaista ja työpäivän jälkeistä työkuormituksesta palautumista betonialan työntekijöillä. Opas sisältää tietoa ravitsemuksen, liikunnan ja unen merkityksestä palautumisessa sekä konkreettisia vinkkejä kuormituksen ennaltaehkäisyyn. Oppaaseen kootut asiat pohjautuvat työympäristössä toteutettuun kuormituksen arvioon sekä tutkimusnäyttöön.
Kirjoittajat
Clarissa Koivuniemi on viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Aki Rintala toimii yliopettajana ja vanhempana tutkijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Albulescu, P., Macsinga, I., Rusu, A., Sulea, C., Bodnaru, A. & Tulbure, B. T. 2022. “Give me a break!” A systematic review and meta-analysis on the efficacy of micro-breaks for increasing well-being and performance. PloS one, 17(8), p. e0272460. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa 10.1371/journal.pone.0272460
Kela. 2023. Tietopaketti: sairauspoissaolot. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot?categories=tietopaketit%20teemoittain
Ketola, R., Viikari-Juntura, E., Malmivaara, A. & Karppinen, J. 2003. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619594
Koivuniemi, C. & Korkkinen, I. 2024. Palautumisen rooli fyysisessä työssä ‒ opas työkuormituksesta palautumiseen betonialan työntekijöille. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (AMK). Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404146446
Laitinen, J., Nikunlaakso, R & Koivisto, T. 2023. Mielenterveyden edistäminen sotetyöpaikoilla. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17972
Piacquadio, A. 2020. Mies, ihmiset, naine, työpöytä. Pexels.com. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-ihmiset-naine-tyopoyta-3790848/
Pursio, H., Siukola, A., Huhtala, H. & Nygård, C. 2021. Metsäkoneyrittäjien ja -kuljettajien työkuormituksesta palautuminen ja työkyky työn muutoksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Vol. 58 (1) 31–45. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa DOI https://doi.org/10.23990/sa.89732
Sianoja, M., Syrek, C.J., de Bloom, J., Korpela, K., & Kinnunen, U. 2018. Enhancing daily wellbeing at work through lunchtime park walks and relaxation exercises: Recovery experiences as mediators. Journal of Occupational Health Psychology, 23, 428–442. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa DOI 10.1037/ocp0000083
UKK-instituutti. 2022. Liikkumisen vaikutukset. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/
Virtanen, A., Perko, K., Törnroos, K., de Bloom, J. & Kinnunen, U. 2019. Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla. Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus: Työraportteja 104/2019. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1065-3
