Koulupoissaolot yläkouluikäisten keskuudessa ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä on nähtävissä valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksissa (Opetushallitus 2023). Yläkouluikäisen nuoren koulupoissaolo koskettaa niin nuorta itseään, hänen perhettään kuin koko yhteiskuntaa, ja sillä on suuri vaikutus nuoren hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. (Johnsen ym. 2022, 2.)
Koulun ja opiskeluhuollon tehtävänä on ehkäistä luvattomien poissaolojen syntymistä ja puuttua niihin tarpeen vaatiessa. Koulun seuranta ei kuitenkaan aina ole riittävää, ja osalle nuorista kasaantuu luvattomia poissaoloja. (Autio ym. 2018, 335.) Perusopetuslaki (1998/628, 26 §) velvoittaa koulua ennaltaehkäisemään nuorten poissaoloja, seuraamaan niitä ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Sosiaalipalveluiden velvollisuus on puolestaan vastata nuoren ja perheen tarvitsemaan tukeen oikea-aikaisesti ja riittävällä intensiteetillä (Araneva 2022, 94–96).
Moniammatillisten työtapojen mahdollisuudet
Nykyinen suomalainen palvelujärjestelmä on eriytynyt, ja palveluja tuotetaan usein omista palvelurakenteista käsin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016, 11). Koulunkäyntihaasteet ovat monisyinen pulma ja vaativat moniammatillisen yhteistyön kehittämistä (Rontti 2022, 57). Moniammatillisen yhteistyön, johon myös perhe osallistuu, tiedetään edistävän nuoren ja perheen tilannetta paremmin kuin ammattiryhmien erikseen tapahtuvan toiminnan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016, 11).
Yhteisten työtapojen kehittämisen avulla on mahdollisuus ehkäistä palveluiden sirpaleisuutta sekä lisätä asiakasprosessien yhdenmukaisuutta (Axelsson & Axelsson 2006, Raitakari ym. 2019, 13 mukaan). Asiakkaan näkökulmasta yhteisten työtapojen kehittämisellä on vaikutuksia myös palvelukokemuksen vaikuttavuuteen (Rummery 2009; Anning 2010; Sinervo 2016, Raitakari ym. 2019, 13–14 mukaan). Erityisesti nykyisenlaisessa tilanteessa, jossa osa palveluista on siirtynyt kunnilta hyvinvointialuille, on integratiivisten työtapojen kehittämisellä suuri merkitys (Puustjärvi & Luoma 2019, 119).
Asiakkaalle tärkeintä on palvelujen saatavuus
Nuoren ja hänen perheensä kannalta on merkityksellistä, että sosiaalipalveluiden sekä koulun peruspalveluiden tarjoama tuki luovat tarpeita vastaavan saumattoman kokonaisuuden riippumatta siitä, minkä hallinnonalan alla palvelut tuotetaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016, 30). Uusien eri palvelualoja ylittävien integratiivisten toimintatapojen luomiseen vaaditaan yhteistä halua kehittää, sekä tukea organisaatioilta (Hastrup ym. 2016, Raitakari ym. 2019, 17 mukaan; Bell 1999; Kuorilehti 2014, Raitakari ym. 2019, 17 mukaan).
Kehittämisen tavoitteena on oltava joustavat ja integroidut palvelukokonaisuudet, joiden lähtökohtana on asiakaslähtöisyys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016, 30). Yhteisövaikuttavuuden viitekehys voidaan nähdä hyvänä lähtökohtana uudenlaisten toimintatapojen rakentamisessa, joilla pyritään vastaamaan monialaisiin ja kompleksisiin haasteisiin (Itla 2021).
Kirjoittajat
Elina Lintula on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Araneva, M. 2022. Lapsen suojelu. Toteuttaminen ja päätöksenteko. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Autio, E., Rantanen, A., Koivisto, A-M. & Joronen, K. 2018. Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin poissaoloihin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Vol. 55 Nro 4, 335–349. Viitattu 7.9.2023. Saatavissa https://journal.fi/sla/article/view/69137
geralt. 2017. Altmann, G. Together Earth People. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/together-earth-people-board-school-2450090/
Itla. 2021. Yhteisövaikuttavuus (Collective Impact). Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://lapsuudenrakentajatverstas.fi/yhteisovaikuttavuus/
Johnsen, DB., Lomholt, JJ., Heyne, D., Jeppesen, P, Jensen, MB., Silverman, WK. & Thastum, M. 2022. Sociodemographic and clinical characteristics of youths and parents seeking psychological treatment for school attendance problems. Plos one. Vol 17 (1), 1–18. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=5&sid=854c24b2-638c-466d-9777-e08cb7bb72f2%40redis
Opetushallitus. 2023. Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/kouluterveyskysely-2023-kouluilla-ja-oppilaitoksilla-nakoalapaikka-lasten-ja-nuorten
Perusopetuslaki 21.8.1998/628. Finlex. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Puustjärvi, A. & Luoma, I. 2019. ”Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen?” Koulunkäyntikyvyn arviointi ja tukeminen. Lääkärilehti 3/2019 vsk 74, 114–120. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa https://peda.net/jyu/ktk/kji/ttj2/ym/koulunkäyntikyky:file/download/9e53548164e95f80351d44ff1b18ba2fa95d1da1/Puustjärvi%20%26%20kumpp%20Koulunkäyntikyky%20artikkeli%202019.pdf
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskus kontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rontti, T. 2022. Kouluakäymättömyys sosiaalityön ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65339/Rontti_Tuuli_Ilvesluoto_Suvi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2016. Luo luottamusta suojele lasta. Opas yhteistyöstä lapsia ja perheitä työssään kohtaaville. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136183/Luo%20luottamusta%20suojele%20lasta_2019_1010%20s%20prf.pdf?sequence=7&isAllowed=y
