Koronapandemian myötä etätyö yleistyi. Ennen pandemiaa suurin osa työntekijöistä teki ainoastaan lähityötä, mutta maaliskuussa 2020 koronapandemian leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt säädökset siirsivät ison määrän työntekijöitä etätöihin. (Sutela 2021.) Pandemian jälkeen monet jäivät kotitoimistoille tai työ muuttui hybridityöksi eli työskentelymuodoksi, jossa yhdistetään etä- ja lähityötä. Tällöin etätyöntekijät käyvät esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa tai kuukaudessa työpaikallaan. (Työterveyslaitos 2024.)
Etätyö saattaa parantaa työn tehokkuutta, koska häiriötekijöitä ei ole kotona niin paljon kuin toimistolla. Lisäksi työmatkoihin käytetty aika säästyy. Etätyö tuo kuitenkin mukanaan sosiaalisia haasteita (Urkko 2024). Yhteisöllisyyden ja ryhmään kuulumisen tunteen puute aiheuttavat jopa mielenterveysongelmia etätyöntekijöille (Harju 2022).
Yritysten olisi hyvä jatkossa huomioida entistä enemmän tarjoamansa työn toteuttamisen vaihtoehtoja, työn vastuullisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia ja edistää niitä mahdollisimman monin keinoin. Muun muassa monet töitä etsivät nuoret eivät kelpuuta työnantajakseen mitä tahansa yritystä. Nuorille on tärkeää, että työnantajan arvot kohtaavat heidän arvojensa kanssa. Jotkut ovat saattaneet tutkia yrityksen arvoja jo ennen työhaastatteluun menoa, ja kysyvät haastattelussa, kuinka esimerkiksi vastuullisuutta yrityksessä toteutetaan. (Welling & Kuivanen 2024.) Jatkossa myös työnantajan tuki työntekijöiden hyvinvointiin tulee varmasti olemaan yksi kasvava arvo. Työhyvinvointi ei ainoastaan tee yrityksestä tavoiteltavaa työnantajaa, vaan lisää myös työntekijän sitoutuneisuutta ja motivaatiota (Great place to work 2023).
Distance LAB ‒ remote service hub for SMEs and public sector -hanke (LAB 2024) kehittää yrityksille työkaluja etäyhteistyöhön. Etävuorovaikutusta tutkittiin opinnäytetyössä (Urkko 2024), jossa haastateltiin 12 asiantuntijatyössä olevaa työntekijää, joilla on mahdollisuus etätyön tekemiseen.
Ehdotuksia sosiaalisten suhteiden parantamiseksi
Työnantajan olisi hyvä tuntea työntekijänsä, heidän osaamisensa, tavoitteensa ja toiveensa. Tiedon pohjalta työntekijöitä on helpompi auttaa ja ohjata, mikä myös lisää sosiaalisuutta työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Työnantajan tuki ja vaihtelevien työmahdollisuuksien tarjoaminen sitouttavat työntekijää yritykseen.
Työntekijöiden ryhmäytymistä lisää se, että työnantajalla on tarjota erilaisia keinoja sosiaalisten suhteiden parantamiseksi työajalla ja työajan ulkopuolella. Yhteistyötä lisäävät työajalla toteutettavat harrasteet, kuten kukkien istutus, leivonta tai käsityöt. Yhteisiä hetkiä voi toteuttaa myös etäyhteydellä keskustellen etätyön aikana yhtä aikaa pidettävillä kahvi- tai lenkkeilytauoilla. Vapaa-ajalle työnantaja voi tarjota yhteiskäyttöön esimerkiksi kausikortteja laskettelukeskukseen tai jääkiekkokatsomoon. Lisäksi liikuntahaaste on hyvä tapa lisätä yhtä aikaa työntekijöiden terveyttä ja yhteisöllisyyttä. Haasteessa tiimit kilpailevat yhdessä kohti yhteistä palkintoa. Työnantaja voi myös järjestää tilan ja rahoituksen työntekijöiden itse toteuttamiin aktiviteetteihin, kuten liikuntaharjoituksiin, lajikokeiluihin, tietovisoihin tai viininmaisteluihin.
Myös työntekijöillä on vastuu työpaikan sosiaalisista suhteista. Hyvät sosiaaliset suhteet vaativat avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Viestinnän on hyvä olla positiivista ja toisten saavutuksia huomioivaa, jotta sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen halutaan osallistua.
Kirjoittajat
Kaisa Urkko valmistuu restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2024.
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Great place to work. 2023. Työhyvinvointi – HR:n ja johtamisen kulmakivet hyvinvoivaan työyhteisöön. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://greatplacetowork.fi/artikkelit/tyohyvinvointi/
Harju, I. 2022. Ohjelmistoalan työntekijöiden mielenterveysongelmat saavat alan pohtimaan lähityöhön palaamista – ”Meillä muhii mielenterveyden aikapommi”. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000008783200.html
LAB. 2024. Distance LAB ‒ remote service hub for SMEs and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
Sutela, H. 2021. Uusi normaali kutsuu – vanhaan ei ole paluuta, jos työntekijöiltä kysytään. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/uusi-normaali-kutsuu-vanhaan-ei-ole-paluuta-jos-tyontekijoilta-kysytaan/
Työterveyslaitos. 2024. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo
Urkko, K. 2024. Työntekijöiden näkökulmia etätyön sosiaalisiin haasteisiin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237450
Welling, A. & Kuivanen, A. 2024. Työnantajat ihmeissään nuorten työnhakijoiden vaatimusten kanssa – pelkkä hyvä palkka ei enää kelpaa. Yle. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20073140 Ylanite. 2018. Peli, sotilas, lautapeli, monopoli. Pixabay. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/peli-sotilas-lautapeli-monopoli-3061506/
