Hoitotyön digisovellukset tutuiksi perehdyttämällä

Teknologia ulottuu nykyään lähes kaikille elämämme osa-alueille. Digitalisaatio ja tekniikka ovat keskeisiä apuvälineitä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, mutta nykyinen digiosaaminen jakautuu aktiivisiin ja passiivisiin käyttäjiin.

Sairaanhoitajan kliiniseen työhön liittyvä tietojen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja hoitajan päivästä yhä enemmän aikaa kuluu tietokoneen äärellä kuin itse potilaiden luona. IT-osaamisen haasteet näkyvät päivittäin työssä, mutta yksittäisen työntekijän koulutus on hidasta sekä aikaa vievää.

Täydennyskoulutuksen kehittämistehtävänä lähdettiin parantamaan tällä hetkellä käytössä olevien mobiilisovellusten perehdytystä Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian osaston R5:n henkilöstölle. Perehdytys tehtiin yhdessä sovelluskehittäjien kanssa tavoitteena nykyisten ratkaisuiden kustannustehokas käyttö.

Perehdytyksen suunnittelussa tutustuttiin erilaisiin sovelluksiin ja niiden käyttöön ja tämän jälkeen koottiin helppokäyttöinen materiaali, josta löytyi kootusti lyhyet ohjeet kunkin sovelluksen käyttöön. Osastolla järjestettiin uusille työntekijöille ja opiskelijoille osastotunti, jossa käytiin PowerPoint-esityksen muodossa läpi osastolla käytettävät sovellukset ja ohjelmat. Lisäksi koottiin perehdytyskansiot, joiden avulla on helppo palauttaa muistiin jo ohjattua materiaalia. Kirurgian osasto R5 on monialainen yksikkö; perehdytysmateriaali on saanut hyvän vastaanoton ja koettu tarpeelliseksi varsinkin uusien työntekijöiden keskuudessa, koska itse perehdytysaika on koettu lyhyeksi.

Laadukkaan perehdytyksen merkitys

Laadukas perehdytys sisältää paljon muutakin kuin vain työtehtävään opastusta. Perehdytys on laissa säädetty työnantajan velvoite ja organisaation mahdollisuus parantaa organisaatiokuvaansa, motivoida uusia työntekijöitä sekä edesauttaa toimivamman työyhteisön muodostumista. (Työterveyslaitos 2022).

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella panostetaan jatkuvaan perehdytyksen kehittämiseen, mutta digiosaamisen suhteen olisi etua suunnitelmallisesta hallittavasta kehittämisestä ja perehdyttämisestä. Tietoteknisten ratkaisuiden pitäisi helpottaa työnkuvaa ja parantaa työn sujuvuutta, mutta kuinka rakentaa vankka rakennus, jos peruspilarit puuttuvat?

Hoitotyöhön käytettävä aika on rajallista, ja potilaan pitäisi olla prioriteeteista ensimmäinen. Älypuhelin kulkee hoitajan mukana, joten kynnys sovellusten käyttämiselle on matala. Hoitajan työnkuvaan kuuluu kyky mitata ja arvioida merkityksellisiä tuloksia. Hoitotilanteesta kerätyt tiedot eivät yksinään riitä, vaan mittausten- ja interventioiden vaikutukset edellyttävät dataa ja analytiikkaa. (Medanets 2019).

[Alt-teksti: useita näyttötauluja ja monitoreja pyörillä liikkuvien pöytien ja työtasojen päällä.] — Kuva 1. Laitteistoa Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian osastolla R5. (Kuva: Mira Ylitalo)

Sovellukset tutuiksi jo sairaanhoitajakoulutuksessa

Tietoturvalla pyritään varmistamaan tiedon luottamuksellisuus ja järjestelmien helppokäyttöisyys. Hoitaja saattaa käyttää mahdollisesti 15 eri tietokonetta työviikon aikana. Jokainen käynnistämiseen kulutettu vartti syö useamman tunnin kokonaistyöajasta viikkotasolla kokonaisvaltaisen välittömän potilastyön kustannuksella. Pitää kuitenkin muistaa, että kehitys lähtee aina työelämän tarpeesta.

Digiosaamisen perehdytys ja ohjaaminen luovat muutosmyönteisyyttä ja mahdollistavat innovaatioiden hyödyntämistä. Kehittämistehtävän ajatuksena oli edistää mobiilisovellusten käyttöönottoa ja perehdytystä tulevaisuudessa jo sairaanhoitajakoulutuksen aikana esimerkiksi opiskelijoiden keskuudessa. Toimintatapoja kehittäessä tarvitaan motivoitunutta henkilökuntaa, mutta myös rakenteita ja muutosjohtamisen kykyä koko organisaatiossa, jotta saataisiin suositukset osaksi käytäntöä.

Kirjoittajat

Anne Niemi työskentelee sairaanhoitajana kirurgian osasto R5:ssä Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksessa.

Mira Ylitalo työskentelee sairaanhoitajana kirurgian osasto R5:ssä Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksessa sekä ylemmän AMK:n polkuopinnoissa.

Tiina Simola toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana.