Opiskeluhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia, osa 2/3

Hyvinvointipedagogiikka

Opiskelun aloittaminen ja opiskeluaika on nuoren elämässä uusi, jännittävä ja joskus myös hämmentävä ajanjakso. Usein harjoitellaan ensimmäistä kertaa omaa itsenäistä elämää. Vastaan tulee paljon uusia ihmisiä ja tilanteita. Opiskelun sujuvuus on kytköksissä opiskelijan voimavaroihin sekä hyvinvointi- ja opiskelutaitoihin uudessa tilanteessa. Opintojen aloittamiseen liittyy paljon myös oppilaitoksen ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen liittyviä asioita. Opettajilla ja muulla henkilökunnalla on keskeinen rooli hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollistavan ympäristön luomisessa.

Opiskelukyvyn käsite (Kunttu 2021, 38–39) nivoo nämä ulottuvuudet toisiinsa. Käsite koskettaa niin opiskelijoita kuin oppilaitoksen henkilökuntaa. Opiskelukyky koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista sekä oppilaitoksen opetukseen vaikuttavista toiminnosta ja ympäristöstä. Opiskelukyky on yhteydessä oppimistuloksiin ja opintojen sujuvuuteen. Jotta opiskelukykyä voidaan kasvattaa, on kaiken lähtökohtana ja edellytyksenä opiskelijoiden ja koko oppilaitoksen hyvinvointi ja sen edistäminen.

Tikissä työelämään -hankkeessa (LAB 2022) kehitettiin opiskelijahyvinvointia yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helian kesken (Halonen & Kangas 2022). Hankkeessa edistettiin yhteisöllisyyttä, vertaistoimintaa ja hyvinvointitaitoja opiskelijalähtöisesti koostetulla opintojaksolla.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja hyvinvointipedagogiikka

Hyvinvointi käsitteenä on hyvin laaja ja se ulottuu kokonaisvaltaisesti inhimillisen elämän kaikille osa-alueille. Hyvinvoinnin puumetafora (Kangasniemi & Siekkinen 2021) kuvastaa hyvin yksilön hyvinvoinnin eri osatekijöiden ja -taitojen vuorovaikutusta toisiinsa. Se, millaisessa maaperässä taas puu pääsee kasvamaan ja kukoistamaan, kuvastaa taas oppilaitoksen roolia kasvun tukena. Kun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin taitoja pyritään huomioimaan ja soveltamaan kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa, voidaan puhua hyvinvointipedagogiikasta.

[Alt-teksti: Piirroskuva vankasta ja monihaaraisesta puusta. Juuristossa lukee vahvuudet ja voimavarat. Runko ja lehvästö sisältävät muun muassa: terveys, nukkuminen, fyysinen, psyykkinen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, jaksaminen, mielen hyvinvointi.]
Kuva 1. Puumetafora kuvaa hyvinvoinnin tekijöiden vuorovaikutusta. (Kangasniemi & Siekkinen 2021)

Arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan ja positiiviseen psykologiaan perustuvassa hyvinvointipedagogiikassa huomioidaan opiskelijalle tärkeät asiat ja luodaan edellytyksiä arvojen mukaisen elämän rakentumiselle. Myötätuntoisuus ja hyväksyntä ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun kohdataan vaikeita asioita tai tilanteita. Kyky tunnistaa olemassa oleva hyvä ja vahvuudet ovat taitoja, jotka auttavat eteenpäin ja voimaannuttavat. (Kangasniemi 2021).

Hyvinvoivassa oppilaitoksessa opettajat voivat hyvin ja kokevat työn merkityksellisenä ja tärkeänä. Silloin opiskelijat jaksavat opiskella ja nauttivat opiskeluvaiheen tarjoamista mahdollisuuksista.

Kirjoittajat

Anu Kangasniemi, PsT, johtava asiantuntija (liikunta- ja terveyspsykologia), Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hän on opiskelijoiden mielenterveyteen ja liikuntaan, jaksamiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvointiin perehtynyt asiantuntija, kouluttaja ja Iloliike-hankkeen projektipäällikkö.

Markus Halonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimi Tikissä työelämään -hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkönä. 

Lähteet

Halonen, M. & Kangas, S. 2022. Tikissä työelämään: näkökulmia ja kokemuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 48. Viitattu 12.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-417-2 

Kangasniemi, A. & Siekkinen, K. 2021. Materiaali hyvinvoinnin puheeksi ottamiseen. Liikkuva Opiskelu-ohjelma. Viitattu 28.8.2022. Saatavissa https://www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/idea/materiaali-hyvinvoinnin-puheeksi-ottamiseen

Kangasniemi, A. 2021. Hyvinvointia vertaistoiminnan avulla. Hyvinvointitutor-kouluttajan käsikirja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 369. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes. Viitattu 12.9.2022. Saatavissa https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Hyvinvointitutor_Kouluttajan-kasikirja.pdf

Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu Komulainen, Kosola, Väyrynen, T. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.

LAB. 2022. Tikissä työelämään 3. vuosi. Hanke. Viitattu 12.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tikissa-tyoelamaan-3-vuosi