Terveyden edistämiseen ja elintapojen kohentamiseen tulisi panostaa, jotta Suomessa olisi tulevina vuosina riittävästi työkykyistä työvoimaa. Työikäisen väestön toimintakykyä ja terveyttä heikentävät epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, huonolaatuinen tai riittämätön uni, mielenterveysongelmat, tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö. Ne ovat yhteydessä myös useimpiin kansansairauksiin, heikentävät työkykyä ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. (Työterveyslaitos 2024.)
Menetetystä työpanoksesta aiheutuu myös kustannuksia sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Palkansaajan menetetyn työpanoksen kustannus on vähintään yhtä suuri kuin hänen palkkansa sivukuluineen. (Rissanen & Kaseva 2014, 2.)
Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaidensa terveyttä ja työkykyä. Toisena tavoitteena on käynnistää ja koordinoida toimia, joilla työkyky voidaan palauttaa työkyvyn ollessa uhattuna. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa keskeistä on terveystarkastukset. Parhaimmillaan terveystarkastukseen osallistunut työntekijä voimaantuu huolehtimaan omasta terveydestään ja työkyvystään aktiivisesti. (Leino ym. 2020, 11.)
Motivointi muutosprosessin tukena
Motiivit tarkoittavat tarpeita, haluja ja viettejä, joita meillä jokaisella on tiedostetusti tai tiedostamatta. Motiivit ajavat meidät toimimaan tilassa, jota kutsutaan motivaatioksi. (Tarnanen 2021.) Motivointi on ihmisen motivaation herättämistä jotakin toimintaa tai asiaa kohtaan. Motivoinnin tarkoitus on auttaa muutosprosessissa ja -työskentelyssä ihmistä itseään huomaamaan asioita ja haluamaan muutosta elämässään. (Pesonen 2020.)
Motivaatio voidaan jaotella sisäiseksi tai ulkoiseksi motivaatioksi. Sisäinen motivaatio lähtee yksilön sisäisistä tarpeista, arvoista ja tavoitteista. Sisäinen motivaatio on sisäsyntyistä ja silloin ihminen saa toiminnastaan tyydytystä ja iloa. Ulkoista motivaatiota ohjaavat puolestaan yksilön ulkopuolella olevat normit, yhteisö ja tilanteet. Ulkoisen motivaation herättämä toiminta ja saavutetut tulokset ovat yleensä lyhytkestoisia, sillä ihminen ei ole sitoutunut niihin. (Airee ym. 2024; Tarnanen 2021.)
Luottamuksen kautta vastuuta omasta terveydestä
Terveydenlukutaito ja työkyvyn edistämisen periaatteet antavat terveystarkastuksen ohjaukseen asiasisällön ja tavoitteet. Ohjauksen onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta on oleellista, miten ja millaisin menetelmin ohjausta toteutetaan. (Leino ym. 2020.) Motivoivan ohjauksen ja motivoivan haastattelun menetelmät havaittiin opinnäytetyön tutkimusten ja taustatiedon perusteella toimiviksi menetelmiksi kannustaa asiakasta ottamaan vastuuta terveydestään ja muuttamaan omaa terveyskäyttäytymistään positiivisempaan suuntaan (Airee ym. 2024).
Motivoivan haastattelun tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan luottamusta, jotta hän uskoo omiin kykyihinsä ja toteuttaa sitä kautta muutosta. Motivoiva haastattelu on asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja monimuotoista ohjausta. Se tukee vuorovaikutusta ja siinä autetaan asiakasta työstämään omaa motivaatiotaan muutokseen. (Hankonen 2017, 211.) Tämä onkin terveydenhoitajien keskeinen tehtävä terveystarkastuksissa.
Kirjoittajat
Satu Lensu ja Mona Suvijärvi opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Imeläinen on hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Airee, R., Lensu, S. & Suvijärvi, M. 2024. Työterveysasiakkaan motivointi, kannustus ja osallistaminen terveyden edistämiseen: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/852669
Hankonen, N. 2017. Miten motivoida kohti hyvinvointia? Käyttäytymismuutosinterventiot terveyden edistämiseksi. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa, muutospsykologian perusteet. Juva: Bookwell Digital. 202–221.
Leino, T., Nissinen, S., Laitinen, J., Weiste, E., Seppänen, S., Lappalainen, K., Rautio, M., Mäenpää-Moilanen, E. & Remes, J. 2020. Motivoivan ohjauksen ja terveyssuunnitelman vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Työterveyslaitos. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139180/TTL_978-952-261-917-4.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Monkeybusinessimages. 2015. Naispotilaalla ja sairaanhoitajalla on konsultaatio sairaalahuoneessa. iStock. Viitattu 28.5.2024. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/naispotilaalla-ja-sairaanhoitajalla-on-konsultaatio-sairaalahuoneessa-gm489303654-74622707
Pesonen, A. 2020. Motivoinnin merkitys asiakkaan osallisuuteen. AMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Oulu. Viitattu 25.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345896/opinnaytetyo_2020_annika_pesonen.pdf?sequence=2
Rissanen, M. & Kaseva, E. 2014. Menetetyn työpanoksen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Toimintapolitiikkayksikkö, strateginen suunnittelu -ryhmä. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+ty%C3%B6panoksen+kustannus+2+(2)+(2).pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetetyn+ty%C3%B6panoksen+kustannus+2+(2)+(2).pdf?t=1431067062000
Tarnanen, S. 2021. Mitä motivaatio on? Voimin Oy. Viitattu 26.5.2024. Saatavissa https://voimin.fi/mita-motivaatio-on/
Työterveyslaitos. 2024. Elintavat ja työhyvinvointi. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/elintavat-ja-tyohyvinvointi
