Tarvitaanko käyttöliittymiä jatkossakin?

Tekoäly vaikuttaa käyttöliittymien (UI) ja -kokemusten (UX) kehittymiseen tällä hetkellä merkittävästi luoden uusia mahdollisuuksia. Käyttöliittymiin sisällytettävien tekoälytoimintojen lisäksi käyttöliittymien suunnittelussa hyödynnetään tekoälyä enenevissä määrin.

Harri Heikkilä on todennut parhaan käyttöliittymän olevan sellainen, jota ei huomaa (Heikkilä ym. 2022, 45). Puhe- ja eleohjaus vievät käyttöliittymiä alueelle, jossa interaktio koneen kanssa vaatii ihmiseltä yhä vähemmän työtä. Mannisen ja Sillanpään (2023) mukaan käyttöliittymäkehitys on menossa siihen, että koneelle kerrotaan jollakin tavalla haluttu lopputulos ja kone tarjoaa käyttäjälle vastaukseksi jotakin, jota käyttäjä voi sitten tarkentaa haluttuun suuntaan. Heidän mukaansa koneet myös oppivat yhdessä ja personoivat käyttöliittymää käyttäjän tarpeiden mukaan.

Ihmisen ja koneen välillä tarvitaan todennäköisesti jatkossakin käyttöliittymä. Koneen tulee pystyä kuvaamaan ihmiselle tilanne ja mahdolliset toiminnot ja vastaanottamaan ihmisen tekemät valinnat. Jonkinlainen käyttöliittymä tarvitaan varmasti myös, kun kone kommunikoi suoraan aivojen kanssa, jolloin pitänee hyvin tarkkaan rajata, milloin ja missä muodossa vuorovaikutus mahdollistetaan.

Erilaiset kommunikaatiomuodot ihmisen ja koneen välillä täydentävät toisiaan edelleen. Käyttöliittymä ruutuineen ja painikkeineen auttaa varmasti jatkossakin ihmistä tuotteen toiminnallisuuksien jäsentämisessä ja suorituspolkujen hahmottamisessa.

Entä tarvitaanko käyttöliittymien suunnittelutyötä?

Tekoälyllä on kasvava rooli päätöksenteon tukena UI/UX-kehittämisessä. Sen kyvyt visualisoida käyttödataa hyödyllisistä näkökulmista ja automatisoida monia käyttöliittymäanalytiikan tehtäviä tuovat sille selvää lisäarvoa. UI/UX-suunnittelun työmäärää voisi mahdollisesti keventää ja käyttäjien tyytyväisyyttä parantaa, jos tekoäly kykenisi muokkaamaan käyttöliittymiä virtaviivaisempaan suuntaan samalla kuitenkin säilyttäen vaadittavat toiminnallisuudet. Opinnäytetyössään Nikulainen (2024) on toteuttanut ja kehittänyt analyysimenetelmiä, jotka voisivat osaltaan olla tukemassa käyttöliittymän automaattista mukauttamista.

Jatkuvasti muuttuva käyttöliittymä voisi tosin aiheuttaa ärtymystä varsinkin sovellusta epäsäännöllisesti käyttäville ihmisille, ellei muutostahdin määrittämisessä huomioitaisi käytön yksilöllistä rytmiä. Käyttöliittymien muovautuminen yhä persoonallisemmiksi loisi myös omat haasteensa esimerkiksi käyttäjä- ja vertaistuen toteuttamiseen.

Ihmisten tulkinta ja tietojen ymmärtäminen ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä tietoon perustuvien suunnittelupäätösten ja merkityksellisten käyttökokemusten luomisessa. Tekoäly voi parantaa UI/UX-analytiikkatyökaluja automatisoimalla prosesseja, kuten tiedonkeruuta, analysointia ja hahmontunnistusta, mutta sen kyky korvata täysin perinteiset keinot on kyseenalaista. Ihmisen panos on edelleen olennainen tulosten tulkinnassa, kontekstin ymmärtämisessä ja strategisten päätösten tekemisessä.

Lähteet

Heikkilä, H., Markkanen P., Mustaniemi T., Pakarinen K., Piironen J., Torkkeli L. & Väisänen J. 2022. UX Opus. Opas käyttökokemuksen termiviidakkoon. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 55. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/786926/LAB_2022_55.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Kukanauskas, V. 2024. Teknologia, innovaatio, käyttöliittymä. Pixabay. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/technology-innovation-gadget-8576308/

Manninen, A. & Sillanpää, S. 2023. Käyttöliittymien tulevaisuudet ja tulevaisuuden käyttöliittymät. Yle News Lab 23.11.2023. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://newslab.yle.fi/blog/kCjYw9LyL9vvMgWJOI0kJ

Nikulainen, J. 2024. Analytiikan kehittäminen työpöytäsovellusten käyttöliittymän- ja kokemuksen tutkimista varten. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/858164