Työhyvinvoinnin kehittäminen pyrkii parantamaan, muokkaamaan, uudistamaan, arvioimaan sekä muotoilemaan hyvinvointia työssä. (Vänskä 2022, 52–54.) Työ on suuri osa ihmisen elämää ja sillä nähdään olevan suuri merkitys hyvinvoinnille. Tehty työ ylläpitää työntekijän elintasoa, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia (Ahola ym. 2011, 159–160.) Työhyvinvoinnilla on laajemmassa mittakaavassa yhteys työelämän laatuun ja työn tuottavuuteen yhteiskunnassa (mm. Haltia ym. 2024).
Työhyvinvoinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla
Sosiaali- ja terveysalalla työhyvinvoinnin kehittäminen on erityisen tärkeää työvoimapulan, muuttuvan toimintaympäristön sekä työn kuormittavuuden vuoksi. Työn organisointi, vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen, työn muokkaaminen sekä riittävästä palautumisesta huolehtiminen vähentää työn kuormittavuutta sekä vahvistaa ja edistää työntekijöiden työkykyä. (Airila 2023, 53–54.) Työhyvinvoinnin haasteet alalla liittyvät varsinkin kokemukseen päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta organisaatiossa, arvostuksen ja tunnustuksen saamiseen tehdystä työstä sekä työstä palautumiseen (Laitinen ym. 2024).
Palvelumuotoilu kehittämisen menetelmänä pyrkii kehittämään, toteuttamaan sekä suunnittelemaan palveluita yhteiskehittämisen keinoin. Lähtökohta palvelumuotoilussa perustuu palveluiden muotoiluun sekä luomiseen. (Ojasalo ym. 2015, 71.) Hyvinvoinnin muotoilulla voidaan kehittää uusia kehittämisen keinoja yhdistämällä henkilöstön tarpeet työtehtävien ja organisaation ominaispiirteisiin (ks. Janhunen ym. 2022).
Persoonakorttien luominen osana työhyvinvoinnin muotoilua
Järvinen-Piiran (2024) opinnäytetyössä (ylempi AMK) muotoiltiin keinoja erikoissairaanhoidon osaston hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen. Siinä hyödynnettiin palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Asiakasymmärrystä kohdeorganisaation työhyvinvoinnista selvitettiin teemahaastatteluiden sekä ideointityöpajan avulla. Teemahaastattelun tulokset nostivat esille viisi pääteemaa, jotka vaikuttivat kohdeorganisaation työntekijöiden työhyvinvoinvointiin. Nämä esiin nousseet teemat olivat työvuorosuunnittelu, työyhteisö, esihenkilötyö, työn kuormittavuus sekä työstä palautuminen. Opinnäytetyössä esiin nousseet teemat muotoiltiin persoonakorteiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa työhyvinvoinnin tukemisessa. (Järvinen-Piira 2024, 6, 43, 46.)
Monipuolista hyötyä empatiatyökaluna
Mielikuvituksellisten, havainnollisten ja muotoiltujen persoonien luominen tutkitun aineiston pohjalta toimii hyvänä empatiatyökaluna asiakasymmärrystä varten lisäten myös ymmärrystä ilmiöön vaikuttavista ominaisuuksista sekä tekijöistä (Innokylä 2021). Persoonakortteja voidaan hyödyntää työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemisessa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä. Niistä saadaan monipuolista hyötyä organisaatiossa: johtaminen, työyhteisö sekä yksittäiset työntekijät. (Järvinen-Piira 2024, 51–52.)
Kirjoittajat
Essi Järvinen-Piira valmistuu elokuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilijaksi (YAMK). Hän työskentelee sairaanhoitajana Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Arja-Tuulikki Malin on lehtori ja tutkija LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Ahola, K., Väänänen, A., Vahtera, J. & Kivimäki, M. 2011. Psykososiaaliset työolot. Teoksessa Sosiaaliepidemiologia: Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Laaksonen, M. & Silventoinen, K. (toim.) Helsinki: Gaudeamus.
Airila, A. & Savinainen, M. 2023. Sosiaali- ja terveysala – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan. Tietoa työkyvystä 1/2023. Varma. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/tietoa-tyokyvysta-sosiaali-ja-terveysala.pdf
Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, S., Varje, P. & Ylikännö, M. 2024. Työelämän tilannekuvia ‒ Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia. TYÖ2030 ‒ Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Työterveyslaitos. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/149164
Innokylä, 2021. Käyttäjäprofiilit ja persoonat. Viitattu 8.8.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/tyokalut/kayttajaprofiilit-ja-persoonat
Janhunen, E., Pikkarainen, A. & Salminen, S. 2022. Kotihoitohenkilöstön uudistuva osaaminen: Työn sisältöjen kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen yhteistoiminnallisella palvelumuotoilulla (Pa-Mu-tutkimushanke). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/703219
Järvinen-Piira, E. 2024. Työhyvinvoinnin muotoilu. Persoonakortit työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/865500/Jarvinen-Piira_Essi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 4. painos. Helsinki: WSOY Pro.
RosZie. 2022. Mental health, psychology, throughts. Pixabay. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/mental-health-psychology-throughts-7529899/
Vänskä, M. 2022. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 8.8.2024. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/13779/978-952-395-018-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
