Lastensuojelulaitosten johtajien työhyvinvoinnista

Lastensuojelulaitosten ohjaajien työ esiintyy julkisessa keskustelussa usein työnä, jota leimaa väkivallan uhka haastavan asiakaskunnan sekä työolosuhteiden vuoksi. Alan pito- ja vetovoima on huono, ja työnantajaosapuolelta odotetaankin työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen panostamista. Näissä keskusteluissa nousee harvemmin esiin lastensuojelulaitoksen johtajan rooli tällä vaativalla sote-alan työkentällä.

Lastensuojelulaitoksen johtamiseen tuo haasteita esimerkiksi työnkuvan laajuus, ympärivuorokautisuus, alaikäiset asiakkaat, henkilöstön saatavuushaasteet sekä hyvinvointialueen jatkuva säästöpaine. Toiminta on aluehallintoviraston valvonnan alaista. Johtajalla on ympärivuorokautinen virkavastuu laitoksen toiminnasta. Lastensuojelun esihenkilötyö voidaankin määritellä poikkeuksellisen vaativaksi viranomaisasiantuntijatyön johtamistehtäväksi (Paasivirta & Pitkänen 2021, 6).

Lastensuojelualan työ vaatii paljon koko henkilöstöltä

Lastensuojelun Keskusliiton (2022) tekemän selvityksen mukaan 68 % lastensuojelussa työskentelevistä ohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä oli harkinnut alan vaihtoa vuoden 2022 aikana. Useimmiten syyt liittyvät palkkaukseen, liiallisiin työpaineisiin tai johtamisen laatuun. Johtamisen on koettu tulevan ylhäältä alaspäin, eikä esihenkilöillä ole antaa riittävästi aikaa alaisilleen. (Holmi & Kekkonen 2022, 22, 26.) 

Esihenkilö saattaa kantaa yksin laajaa vastuuta henkilöstönsä työhyvinvoinnista, jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Johtajan työstä vain osa tulee henkilöstölle näkyväksi, joka saattaa lisätä henkilöstön kokemusta etäisestä ja kiireisestä esihenkilöstä.  Johtajalta odotetaan yhä enemmän monesta eri suunnasta. Kuitenkin myös esihenkilö tarvitsee ohjausta ja tukea omalta esihenkilöltään. Tärkeänä tukena ovat myös esihenkilökollegat ja heiltä saatava vertaistuki. (Pirinen 2023, 82–83, 86.)

Työhyvinvoinnin tukena useita eri osatekijöitä

Kärki ja Trepczyk (2024) toteuttivat opinnäytetyönään teemahaastattelun Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten johtajien työhyvinvoinnin nykytilasta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten johtajien työhyvinvoinnin voitiin todeta olevan tällä hetkellä pääosin hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin kokemukseen oli vaikuttamassa useita erilaisia tekijöitä, ja kokemus saattoi vaihdella kausittain.

Johtajat kokivat toisilta laitosjohtajilta saatavan vertaistuen tukevan työhyvinvointia. Vertaistukea on saatavilla useamman kerran viikossa järjestettävien tapaamisten muodossa tai vapaamuotoisemman yhteydenpidon kautta. Työyhteisön ammattitaito ja yksikön hyvä ilmapiiri tukevat päivittäistä työhyvinvointia. Lastensuojelualan työ koettiin merkityksellisenä ja asiakkaiden haastavissa elämäntilanteissa tukena oleminen antoivat voimaa ja onnistumisen kokemuksia työhön. (Kärki & Trepczyk 2024.)

Heikentävinä tekijöinä johtajat kokivat työmäärän vaikean hallittavuuden ja henkilöstön saatavuusongelmat. Työmäärää ei kuitenkaan koettu ylivoimaiseksi, ja sen organisointia haluttiin pohtia yhteisesti esihenkilön kanssa. Hyvinvointialueen säästöpaineet tunnistettiin, mutta niiden ei ainakaan toistaiseksi koettu merkittävästi hankaloittavan yksiköiden toimintaa, joka on turvattu lainsäädännöllisesti. (Kärki & Trepczyk 2024.)

Lähteet

Holmi, L. & Kekkonen, E. 2022. Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus – Lapsiperheiden sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakastyön ammattilaisten näkemyksiä. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 1/2023. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2023/01/20220116LastensuojelunNykytilaJaTulevaisuusSelvitys.pdf

Kärki, M. & Trepczyk, T. 2024. Lastensuojelulaitosten johtajien työhyvinvointi Keski-Suomen hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428260

Paasivirta, A. & Pitkänen, M. 2021. Lastensuojelun mahdollistajat. Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 5/2021. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/05/Lskl.-Lastensuojelun-mahdollistajat.pdf

Pirinen, H. 2023. Esihenkilö muutoksen johtajana. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.