Hius- ja karvaroskasta tuotteeksi yhteiskehittämällä

LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka 2.0 -hankkeessa kehitettiin orgaanisia öljyntorjuntatuotteita yhteiskehittämällä (linkki hankkeen verkkosivuille). Työpajoihin osallistui asiantuntijoita muotoilun ja öljyntorjunnan aloilta, sekä orgaanisia kuituja hyödyntävän yrityksen ja yhdistyksen edustajia. Yhteiskehittämisprosessin tuotetestausvaiheeseen osallistui loppukäyttäjiä vapaaehtoisista öljyntorjuntajoukoista.

Yhteiskehittämisessä sidosryhmien roolit sekoittuvat kaikkien osallistuessa prosessiin. Klassisessa suunnitteluprosessissa roolit ovat erillään, kun yhteiskehittämisessä kaikki osallistuvat. Siinä käyttäjä tuo kokemuksensa, tutkija ja suunnittelija tarjoavat taustatietoa ja välineitä. Kaikki työskentelevät yhdessä prosessin edistämiseksi. (Sanders & Stappers 2008)  

Yhteiskehittämisen prosessia kuvina

Orgaanisten öljyntorjuntatuotteiden kehittämisprosessia analysoitiin osana opinnäytettä muotoiluajattelun ja yhteiskehittämisen avulla. Analyysi on esitetty tiivistettyinä yhteiskehittämisprosessia tehtävittäin kuvaavina kuvina ja teksteinä. Kehittämistyössä korostui orgaanisen kuidun käytön lisäksi käyttäjälähtöisyys ja ergonomia. Materiaali- ja prototyyppitestausta toteutettiin yhdessä korkeakoulujen muotoilu- ja öljyntorjuntaosaajien, opiskelijoiden sekä yrityksen ja yhteisöjen kanssa. Loppukäyttäjiä osallistettiin kahtena vuonna käyttäjätesteissä. Käyttäjätestien tiivistys esitetään kuvassa 1. Hiukseen suhtautumista resurssina ja tuotteena tarkasteltiin muotoiluopiskelijoiden ja hankkeen tapahtumien osallistujien keskuudessa monialaisena asiantuntijayhteistyönä. (Nurminen 2024; Nurminen ym. 2023) 

Käyttäjätestissä olivat mukana öljyntorjuntajoukkojen asiantuntija ja vapaaehtoisia, tutkijoita sekä muotoilun asiantuntijoita.
Kuva 1. Käyttäjätestien tiivistys (Nurminen 2024) 

Kehittämistyön prosessikuvio esittää muotoiluprosessin divergenttejä, tietoa ja ideoita laajentavia ja konvergenttejä, analysoivia ja valikoivia vaiheita. Yhteiskehittäminen tapahtui prosessin oransseilla kuvioilla merkityissä vaiheissa. Turkoosilla on kuvattu kehittämistyön prosessia fasilitoivaa osuutta (kuva 2). 

Prosessin osa-alueet; Aiheen valinta, tuotekehitys sekä jatkokehitys.
Kuva 2. Kehittämistyön prosessikuvaaja. (Nurminen 2024) 

Kehitystyö teki aiemmin roskana pidetystä materiaalista tunnetun ja hyväksytymmän. Sidosryhmien osallistaminen lisäsi ymmärrystä materiaalin ominaisuuksista eri alojen asiantuntijoille. Muotoilun avulla, käyttäjäkokemuksia hyödyntäen kehitettiin toimivia öljyntorjuntatuotekonsepteja. (LAB 2024; Nurminen 2024) 

Yhteiskehittäminen vaatii monitasoista ja jaettua johtamista. Prosessia tulee viedä kohti kollektiivista, dynaamista ja mahdollistavaa johtajuutta. Yhteiskehittämistä johdetaan mahdollistamalla, innostamalla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (Hirvikoski ym. 2018)

Sidosryhmien kartoittaminen ja osallistaminen sitouttaa ja auttaa ymmärtämään heidän rooliaan prosessissa. Tämä on erityisen tärkeää kierrätysmateriaalien, kuten roskan, hyödyntämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. Yhteiskehittämällä verkostojen kanssa voidaan hallita kehittämiseen vaikuttavia systeemejä ja edistää resurssiviisautta. (Nurminen 2024) 

Kirjoittajat 

Paula Nurminen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun YAMK Muotoiluajattelu ja Muotoilujohtaminen linjalta ja työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilu-yksikössä, lisäksi hän toimii WWF:n vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa.

Mirja Kälviäinen on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluajattelun ja asiakaskokemuksen YAMK-koulutuksesta vastaava yliopettaja. 

Lähteet 

Hirvikoski, T., Äyväri, A., Hagman, K & Wollsté, P. 2018. Yhteiskehittämisen käsikirja. City as a Service, Espoo. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151289/Hagman_Hirvikoski_Wollsten_Ayvari.pdf?sequence=4

LAB-ammattikorkeakoulu. Hiukka 2.0-hanke. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hiukka2

Nurminen, P. 2024. Roska resurssina: hiuksesta ja karvasta öljyntorjuntatuotteeksi muotoiluajattelun avulla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722201  

Nurminen, P., Ahola, M., Jalonen, M., Palo-oja, O-M. & Vepsäläinen, A. 2023.  Obstacles and beliefs in using hair for design. ISPIM Conference Proceedings; Manchester.  

Sanders, E. & Stappers, P. J. 2008. Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign. Taylor & Francis, March 2008. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa http://journalsonline.tandf.co.uk  

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. Hiukka 2.0-hankkeen nettisivut. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hiukka2