Tasalaatuisuutta perehdytykseen sähköisillä oppailla

Digitalisaatio koskettaa meitä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä. Suuri osa palveluista on siirtynyt sähköisiksi. Esimerkiksi perinteinen paperinen perehdytyskansio korvaantuu useimmissa työpaikoissa digitaalisella, helposti päivitettävällä versiolla, joka säästää työyhteisön aikaa ja lisää tehokkuutta.

Suunnitelmallisella perehdytysohjelmalla tarkoitetaan kokeneemman työntekijän yksilö- tai ryhmäohjausta uusille työntekijöille. Hyvin suunniteltu perehdytys on mentorin ja mentoroivan välistä vastavuoroista opetusta, ohjausta ja tuen antamista. Ohjauksessa vahvistetaan ohjattavan valmiuksia kliiniseen päätöksentekoon ja johtamiseen. Sen tarkoituksena on myös tukea ja kehittää työssä tarvittavaa erityisosaamista, sekä edistää uuden työntekijän pysymistä työssä. (Ojala ym. 2020, 1–2)

 Perehtymisen tavoitteena on tutustuttaa uusi työntekijä työpaikkaansa, sen toimintatapoihin, ihmisiin, itse työhön ja siihen liittyviin odotuksiin ja tekemään työn turvallisesti, terveellisesti ja sujuvasti. Perehdytyksestä vastaa esihenkilö johdon antamien ohjeiden mukaisesti, mutta käytännön opetuksen voi tehdä siihen nimetty mentori. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan vastuuta turvalliseen ja terveelliseen työskentelyyn opastamisesta. Perehdytettävää on tärkeää kannustaa kysymään opastukseen ja oppimiseensa liittyvistä asioista (Työturvallisuuskeskus 2022, 4)

Perehdytyksen tavoitteena voi olla nopea työn ja rutiinien oppiminen, tai se voi olla myös työntekijän sitouttamista uuteen työpaikkaan. Perehdytystä suunniteltaessa pitää huomioida, mitä perehdytyksellä tavoitellaan, onko se tasalaatuista ja sisältö ymmärrettävää. Kun perehtyjälle annetaan mahdollisuus vaikuttaa perehtymisen toteutukseen, vaikuttaa se myös työyhteisöön sitoutumiseen. (Eklund 2018, 28–30, 76, 90–91, 109.)

Oppimista ajasta ja paikasta riippumatta

Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti työelämässä, sillä digitaaliset työvälineet ovat päivittäisessä käytössä yhdeksällä kymmenestä työntekijästä. (Työolobarometri 2021, 21.) Perehdytyksessäkin digitalisointi kannattaa, sillä se mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta (Tikkanen 2016, 4,9; Eklund 2018, 182).

Vuonna 2022 munuaiskorvaushoidon ilmaantuvuus oli 84 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Uusien munuaiskorvaushoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi oli vuonna 2022 tyypin 2 diabetes, kuten jo yli 20 vuoden ajan. Glomerulonefriitti ja tyypin 1 diabetes olivat seuraavaksi yleisimmät diagnoosit. (Finne ym., 2024, 11–18)

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 1 849 dialyysipotilasta ja 3 391 munuaisensiirtopotilasta. (Finne ym. 2024, 19–27) Sairaanhoitajan työ dialyysissa vaatii paljon erikoisosaamista. Intensiivinen perehdytys dialyysihoitajaksi osastolla kestää kolme viikkoa, tämän jälkeen työ jatkuu kokeneempien hoitajien tukemana. Sisätautien vuodeosastolla erikoisalojen määrä on laaja ja munuaispotilaat ovat yksi hoidettavana oleva erikoisala. Työ on jatkuvaa oppimista, ja uuden työntekijän on mahdotonta oppia kaikkea vaadittavaa nopeasti.

Perehdytysmateriaali dialyysiosastolle

Kehittämistyön aihe valittiin esihenkilöiden kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Sekä dialyysissä että vuodeosastolla on kehitetty perehdytyslistoja, kirjattu hoitajan työnkuvaa ja toimintamalleja. Suunnitelmallista, sähköistä perehdytysopasta ei ole ollut ja itseopiskelu, sekä tiedon kertaaminen on ollut haasteellista. Kehittämistyön tarkoituksena oli koota jo osastoilla olevaa tietoa yhteen ja luoda myös uutta perehdytysmateriaalia.

Tavoitteena oli luoda dialyysiosastolle sähköinen perehdytysmateriaali, joka olisi helppokäyttöinen ja kattava. Sisätautien vuodeosastolla työn apuna ovat käytössä enenevässä määrin mobiilisovellukset puhelimessa, ja kehittämistyön tavoitteena oli tehdä tarkistuslista mobiilisovellukseen. Kun materiaali on helposti löydettävissä, mukana työssä ja kaikkien käytössä, siihen on helppo palata tarpeen mukaan ja kerrata asioita omassa tahdissa. Sähköisessä muodossa olevan perehdytysmateriaalin korjaaminen tai muuttaminen myös onnistuu helpommin.

Lähteet

Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys (1. painos.). Helsinki: Impact.

Finne, P., Högström, S., Jahnukainen, T., Koivuviita, N., Koukkunen, H., Kröger, T., Laine, K., Latva-Nikkola, J., Lempinen, M., Mäkelä, S., Pörsti, I., Salmela, A., Salonen, J., Helve, J. & Niemelä, H. 2024. Vuosiraportti 2022. Suomen munuaistautirekisteri. 11–18, 19–27. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://muma.fi/wp-content/uploads/2024/02/Suomen-munuaistautirekisteri-vuosiraportti-2022.pdf

Ojala, P., Juntunen, J., Niskala, J., Mikkonen, K., Parisod, H., Heikkilä, K., Konttila, J. & Tuomokoski, A-M. 2020. Mitkä tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen, näyttövinkki 3/2020. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/03/nayttovinkki-3-2020.pdf

Tikkanen, A. 2016. Suomalaisten yliopistojen käyttämät digitaaliset oppimisympäristöt. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja no. 24/2016. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa 978 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56917/978-951-39-6863-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y -951-39-6863-2.pdf  

Työolobarometri. 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:46. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-692-5

Työturvallisuuskeskus. 2022. Perehdyttämisen tarkistuslista. Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä. Viitattu 3.8.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/11/Perehdyttamisen-tarkistuslista.pdf