Lasta odottavien ja alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien suunhoidon terveystottumukset Heinolassa 2020
Lapsen suun terveydestä huolehtiminen alkaa jo raskausaikana ennen lapsen syntymää. Raskausajan suun terveyden edistämisen tavoitteena on kannustaa perhettä kiinnittämään huomio omiin suunhoidon tapoihin ja tottumuksiin. Lapsi oppii mallin ja esimerkin kautta oikean ateriarytmin, janojuoman valinnan sekä suun ja hampaiden puhdistamisen. Vanhempien tiedot, taidot ja varsinkin asenteet suun terveyden arvostamiseen ja sen edistämiseen vaikuttavat lapsen suun terveystottumusten kehittymiseen. (Sirviö 2018.)
Ennakoivalla ja osallistavalla voimavaralähtöisellä terveysneuvonnalla tuetaan perheitä. Näin heille annetaan keinoja hallita ja tarvittaessa muuttaa terveyskäyttäytymistään. (THL 2020.)
Suuhygienistin koulutusohjelmaan kuuluva opinnäytetyö ”Huonot hampaat eivät periydy, huonot tavat kyllä!” tehtiin työelämälähtöisenä moniammatillisena yhteistyönä Heinolan kaupungin suun terveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolan kanssa. Heinolan kaupungin lasta odottavien ja alle 1-vuotiaiden vanhempien suun omahoitotapoja ja -tottumuksia tutkittiin, tietotasoa perheen suun terveydenedistämisen keinoista sekä mielipiteitä suunterveyden terveysneuvonnan sisällöstä ja pitopaikoista kysyttiin.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Heinolan äitiys- ja lastenneuvolassa kesä-heinäkuussa 2020. Heinolassa syntyy vuosittain noin 100 lasta. Kyselyyn vastasi 61 vanhempaa.
Kyselytutkimuksen tuloksia
Kyselytutkimuksella saatiin hyvin ajantasaista tietoa vanhempien omahoitotavoista ja -tottumuksista. WHO:n koululaistutkimuksen 2009/2010 mukaan suomalaisten aikuisten hampaiden harjauskerrat eivät ole suositusten mukaisia (Karies hallinta: Käypä hoito- suositus 2020). Kuitenkin tähän tutkimukseen vastanneista suurin osa harjasi hampaansa suositusten mukaisesti. Kyselyyn vastanneista hyvin pieni osa, vain 3 % vastanneista, käytti ksylitolituotteita Suomen Hammaslääkäriliiton ja Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
Kyselyn mukaan suun terveyden terveysneuvontaa raskauden aikana pidettiin tärkeänä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat halusivat osallistua terveysneuvontakäynneille suun terveydenhuollossa tai neuvolassa yksilö- tai ryhmäkäynneillä. Yhteistyö suun terveydenhuollon ja neuvolan kesken kannattaa hyödyntää. Suun terveyden terveydenedistämistyötä on tehtävä jokaisella suun terveydenhoidon käynnillä.
Kirjoittajat
Mervi Tamminen ja Sari Virolainen ovat suuhygienistiopiskelijoita Savonia-ammattikorkeakoulussa. Blogi liittyy heidän opinnäytetyöhönsä ”Huonot hampaat eivät periydy, huonot tavat kyllä!”. Suuhygienistin koulutus on toteutettu yhteistyössä Savonia – ammattikorkeakoulun, LAB- ammattikorkeakoulun, Heinolan kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kanssa.
Sari Lappalainen toimi suuhygienistikoulutuksen koordinaattorina LAB-ammattikorkeakoulussa Lahdessa sekä tämän opinnäytetyön ohjaajana.
Kaarina Sirviö toimii suuhygienistikoulutuksen yliopettajana Savonia ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Karies hallinta: Käypä hoito- suositus 2020. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. [Viitattu 11.09.2020]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50078
Sirviö, K. 2018. Odottavat perheet ja äidin suun terveydenhoito. Teoksessa: Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K. (toim.) Terve suu. 2.–3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 107–108.
Tamminen, M. & Virolainen, S. 2020. Huonot hampaat eivät periydy, huonot tavat kyllä! Lasta odottavien ja alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien suunhoidon terveystottumukset Heinolassa 2020. AMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, suuhygienistin tutkintoala. Kuopio. [Viitattu 11.09.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092620725
THL. 2020. Voimavaralähtöiset menetelmät. [Viitattu 11.09.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/voimavaralahtoiset_menetelmat
Kuva
Hakala, P. 2020. Lapsi. Studio Varjo.
