Maahanmuuttajayrittäjien tukeminen puhuttaa kansainvälisesti

KOKOMA-hanketta esiteltiin maaliskuussa 2020 Valenciassa INTED-konferenssissa. Keynote-puheista vaikuttavimman piti professori Yong Zhao, jonka mukaan oppimisen paradigma muuttuu yksilöllisiä taitoja ja osaamista kannustavaan suuntaan, jolloin oppimisprosesseja täytyy muotoilla yksilöllisesti (Zhao 2020). Samaan tulokseen tultiin KOKOMA-hankkeessa. Konferenssiartikkeli, Developing highly educated immigrant’s entrepreneurial skills – result of two education pilots (Hartikainen & Ahola 2020), oli esittelyvuorossa heti keynote-puheiden jälkeen Immigrants Education & Inclusion -sessiossa. 

Kuva 1. Professori Yong Zhao Kansasin yliopistosta Yhdysvalloista ennustaa oppimisen muuttuvan yhä enemmän ”personoiduksi” yksilöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. (Kuva: Anita Hartikainen)

Tutkimusta yrittäjyysvalmiuksien kehittämistä 

LUT-yliopisto keskittyi hankkeessa tutkimukseen, joten artikkelissa hyödynnettiin kerättyä kysely- ja haastatteluaineistoa. Esityksessä kuvailtiin, minkälaisin tavoittein suomen kielen taitoa ja yrittäjyysvalmiuksia vahvistava koulutus toteutettiin, miten koulutus muotoiltiin verkkoon ja minkälaista palautetta osallistujat antoivat ensimmäisen koulutuspilotin jälkeen. Ohjausprosessia ja sisältöjä kehitettiin palautteen perusteella toista pilottikoulutusta varten. 

Keskeisiä kehityskohteita olivat yksilöllisen ohjauksen ja palautteen saaminen sekä verkostojen luominen. Yrittäjiksi aikovat maahanmuuttajat kertoivat jäävänsä koulutuksen jälkeen edelleen ilman yrittäjyyttä tukevia verkostoja ja -palveluita. Lisäksi yrittäjän arjesta kaivattiin konkreettisia esimerkkejä. Koulutuksen kieli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen mainittiin rohkaisevan yrityksen perustamiseen, mutta koulutuksen jälkeen aloittelevan yrittäjän on hyvin vaikeaa löytää ohjausta. Koulutuksessa ohjattiin yrittäjyydestä kiinnostuneita alueellisiin tukipalveluihin, kuten uusyrityskeskuksiin, mutta verkostojen ja tuen löytäminen alueellisesti on monelle haastavaa. Tuen tarve ja kysymykset ovat kulttuurisesti yksilöllisiä ja eriytyneitä. 

Monipuolinen hanke herätti kysymyksiä 

Yleisöä kiinnosti, minkä maalaisia osallistujia koulutuksessa on ollut ja minkälaisia yrityksiä he ovat perustaneet. Näistä asioista kerrotaan blogikirjoituksessa Valkokettu, Tilkkunen ja Tonttilan Aino – kymmenen uutta yritystä KOKOMAssa koronasta huolimatta. Yrittäjyyssisältöjen monimutkainen ja kielellisesti haastava abstraktiotaso mietitytti. Osallistujilta edellytettiin Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR 2001) taitotasoa A2.2 eli perustasoa, joka on tavoitteena, kun opiskelee noin vuoden kokopäiväisesti suomen kieltä. Kuuntelijoita kiinnosti, miten suomen kielen opiskelun voi integroida vaikeisiin sisältöihin. Opiskelijapalautteeseen vastanneista kaikki arvioivat kielitaitonsa kehittyneen. Hankkeen suomen kielen opettajat tiedostivat, että moni teema ja sisältö vaatii korkeampaa kielitaitotasoa, jolloin ainoa mahdollisuus on suunnitella tehtäviä, joilla opiskelijoita voi eriyttää. Ohjeistus laaditaan yksilöllisesti tai pienryhmille, jotta opiskelijat ymmärtävät, että tarkoituksena on oppia omalle kielitaitotasolle sillä hetkellä mahdollinen määrä asioita. 

Kuva 2. Saudiarabialainen tohtorikoulutettava Najla Alamri havainnollistaa, miten saudinaiset voivat opiskella luokassa, kun miesopettaja opettaa heitä etäyhteydellä, eikä näe luokkaan. (Kuva: Anita Hartikainen)

Näkökulmia verkkokoulutuksiin 

Koska hankkeessa rakennettiin verkossa toteuttava koulutus, jossa ohjaukseen ja vuorovaikutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota, oli kiinnostavaa kuunnella konferenssiesityksiä verkko- ja etäkoulutusten järjestämisestä. Monissa korkeakouluissa olikin havahduttu jo ennen korona-aikaa siihen, että vuorovaikutuksen lisääminen verkko-opiskeluun parantaa oppimistuloksia ja ryhmäytymistä sekä lisää opiskelijoiden motivaatiota. Moni käsitti etäoppimisen yhä itsenäisesti suoritettavana kirjoituskurssina. Tästä aikakaudesta on onneksi Suomessa harpattu jo monta askelta eteenpäin. 

 Kirjoittaja 

Anita Hartikainen toimi KOKOMA-hankkeen projektipäällikkönä 2019 ja TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.  

KOKOMA – korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkeessa tuotettiin MOOC-verkkokurssi itsenäiseen opiskeluun ja korkeakoulujen opettajien käyttöön. Koulutus tukee suomen kielen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamista. LAB-ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen vuosina 2018–2020 yhteistyössä LUT-yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 

Lähteet

Hartikainen, A. & Ahola, M. 2020. Developing highly educated immigrant’s entrepreneurial skills – result of two education pilots. Teoksessa: INTED2020 Proceedings. 14th International Technology, Education and Development Conference, 2-4 March 2020, Valencia, Spain. 6645-6651. [Viitattu 7.10.2020]. Saatavissa: https://library.iated.org/view/AHOLA2020DEV 

Council of Europe. 2001. The CEFR Levels. [Viitattu 7.10.2020]. Saatavissa: https://www.coe.int/en/web/common- european-framework-reference-languages/level-descriptions 

Zhao, Y. 2020. Welcome Speech & Plenary Session. INTED2020 – 14th International Technology, Education and Development Conference. Valencia 2020. 

Linkit

Osaamisen paikka. 2020. KOKOMA-hankkeen tuotokset ja tulokset. [Viitattu 7.10.2020]. Saatavissa: https://osaamisenpaikka.fi/taustaa/kokoma/kokoma-hankkeen-tulokset/ 

Ahola M. 2020. Valkokettu, Tilkkunen ja Tonttilan Aino – kymmenen uutta yritystä KOKOMAssa koronasta huolimatta. LAB Focus -blogi. [Viitattu 11.11.2020].  Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/valkokettu-tilkkunen-ja-tonttilan-aino-kymmenen-uutta-yritysta-kokomassa-koronasta-huolimatta/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.