Erilaiset hyvinvointiteknologiavaihtoehdot tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia tukea ja edistää työhyvinvointia. Hyvinvointiteknologia ei itsessään edistä työhyvinvointia, vaan siihen tarvitaan motivoitunut ja sitoutunut käyttäjä. Miten työntekijöitä voidaan motivoida käyttämään hyvinvointiteknologiaa?
Viestintää ja palkitsemista kokeiluun motivoimiseksi
Teknologia herättää yrityksissä niin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteita, joita on tärkeä huomioida suunnitellessa teknologiakokeilua toteutettavaksi yrityksessä (Viinikainen 2024). Työn Syke -hankkeessa (LAB 2024) kuusi yritystä kokeili erilaisia hyvinvointiteknologiavaihtoehtoja, kuten hyvinvointisovellusta, univerkkovalmennusta ja työfiilismittausta. Nämä kokeilut herättivät pääosin myönteisiä kokemuksia, kuten innostusta kokeilla uutta työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Mukana olevien yritysten motivointikeinot teknologiakokeiluun vaihtelivat. Osa yrityksistä käytti palkitsemista motivointiin; osa keskittyi enemmän viestimään teknologiakokeilusta työntekijöilleen ja panosti yrityksen ”omannäköisiin” keinoihin ja välineisiin markkinoinnissa.
Miten motivoida työntekijöitä hyvinvointiteknologiakokeiluun?
Teknologiakokeilua suunnitellessa on hyvä huomioida, että esimerkiksi työntekijän ikä ja aiemmat teknologiakokemukset (Makkonen ym. 2017; Sun ym. 2020) sekä ympäristö- ja organisaatiotekijät (Krutova ym. 2022) vaikuttavat teknologiaan suhtautumiseen. Esimerkiksi tietämättömyys teknologiavaihtoehdoista voi heijastua kielteisesti teknologiaan suhtautumiseen (Viinikainen 2024). Suunnitteluvaiheessa on tärkeä kuulla työntekijöiden ajatuksia, käsityksiä, kokemuksia ja tunteita, jotta niihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Se, mitä teknologialla tavoitellaan tai millaista muutosta se tuo työhön, on tärkeää perustella ja käydä läpi työntekijöiden kanssa.
Viestintä on avainasemassa teknologiaa kokeiltaessa. Erityisesti teknologiakokeilun eettisten asioiden, kuten kerättävään tietoon ja tietosuojaan liittyvien näkökohtien (Silverglate ym. 2021; Eurofound 2022) viestimiseen on syytä panostaa. Viestinnän avulla on tärkeä luoda myönteinen suhtautuminen teknologiaan (Khoza ym. 2024). Parhaimmillaan esihenkilöt ja johtajat rohkaisevat esimerkillään työntekijöitä teknologiakokeiluun mukaan.
Kokeiluun sitouttamiseen voi vaikuttaa mahdollinen tarjolla oleva palkkio. Palkkio ei automaattisesti tarkoita rahaa, vaan se voi olla työtehtävän muutos, ajankäyttö tai osaamisen lisääntyminen (Valtonen 2023). Käyttöönottoa ennen on esihenkilöiden ja johdon tärkeää käydä näitä sitoutumiseen liittyviä teemoja läpi työntekijöiden kanssa ja konkretisoida työntekijöille teknologiasta saatavat edut ja mahdolliset palkkiot.
Kirjoittajat
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikön lehtorina ja toimii Työn Syke -hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia.
Marja Timperi (Fysioterapeutti YAMK) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii Työn Syke -hankkeen projektipäällikkönä. Häntä kiinnostaa hyvinvointiteknologian sovittaminen ihmisten avuksi ja arkeen eri tilanteissa.
Lähteet
Eurofound. 2022. Ethics in the digital workplace. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://www.eurofound.europa.eu/en/publications/2022/ethics-digital-workplace
Khoza, T.K., Mabitsela, T. & Nel, P. 2024. Technology readiness, technology acceptance, and work engagement: A mediational analysis. SA Journal of Industrial Psychology. Vol. 50, a2131. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.4102/sajip.v50i0.2131
Krutova, O., Turja, T., Koistinen, P., Melin, H. & Särkikoski, T. 2022. Job insecurity and technology acceptance: an asymmetric dependence. Journal of Information, Communication and Ethics in Society. Vol. 20 (1), 110–133. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/JICES-03-2021-0036
LAB. 2024. Työn Syke. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa www.lab.fi/tyon-syke
Makkonen, M., Frank, L. & Koivisto, K. 2017. Age Differences in Technology Readiness and Its Effects on Information System Acceptance and Use: The Case of Online Electricity Services in Finland. In A. Pucihar, M. K. Borštnar, C. Kittl, P. Ravesteijn, R. Clarke, & R. Bons (Eds.), Bled 2017: Proceedings of the 30th Bled eConference. Digital Transformation: From Connecting Things to Transforming Our Lives. 403-420. University of Maribor Press. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.18690/978-961-286-043-1
Silverglate, P., Kosmowski, J., Horn, H. & Jarvis, D. 2021. Beyond good intentions. Navigating the ethical dilemmas facing the technology industry. The Deloitte Center For Technology, Media & Telecommunications. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://www2.deloitte.com/us/en/insights/industry/technology/ethical-dilemmas-in-technology.html?id=us:2em:3pa:technology-media-and-telecommunications:eng:di:110121#endnote-15
Sun, S., Lee, P.C., Law, R. & Hyun, S.S. 2020. An investigation of the moderating effects of current job position level and hotel work experience between technology readiness and technology acceptance. International Journal of Hospitality Management. Vol. 90, 102633. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijhm.2020.102633
Valtonen, V. 2023. Työntekijöiden sitouttaminen palkitsemisen avulla. Opinnäytetyö. AMK. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611061
Viinikainen, J. 2024. Teknologia työhyvinvoinnin tukena: mahdollisuus muutokseen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724439
