AHOT – aikaisemmin hankittu osaaminen – tarkoittaa sitä, että opiskelijan aiemmin suoritettuja opintoja tai osaamista voidaan hyväksyä osaksi sairaanhoitajan tutkintoa. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelijan ei tarvitse opiskella uudelleen asioita tai taitoja, jotka hän jo osaa. (LAB 2024.) Syksystä 2024 lähtien opiskelijalla on ollut mahdollisuus osoittaa aikaisempi osaaminen ahotoimalla sisätauti-kirurgisen hoitotyön harjoittelu antamalla hyväksytty näyttökoe joko sisätautipotilaan tai kirurgisen potilaan hoitotyöstä.
Aikaisemman osaamisen hyväksi lukemisen eri muodot ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja näyttö. Korvaaminen perustuu opintojen sisällön vastaavuuteen, jolloin aiempia opintoja voidaan korvata joko kokonaan tai osittain. Sisällyttämisessä aiemmin hankittu osaaminen liitetään osaksi tutkintoa ilman, että sen tarvitsee vastata suoraan tiettyä opintojaksoa. Tämä osaaminen tulee kuitenkin olla opetussuunnitelman tasolla ja vastata tutkinnon vaatimuksia. Erikseen sovittavassa näytössä opiskelijan on osoitettava puuttuva osaaminen opettajalle annettavalla näytöllä. (LAB 2024; Opetushallitus 2024.)
Menettelyä säätelevät lainsäädäntö ja EU-direktiivi
EU-direktiivi (2013/55/EU) säätelee kansallisen lainsäädännön ohella sairaanhoitajatutkintoa. Koulutukseen kuuluu 75 op ohjattua harjoittelua oikeissa asiakas- ja potilastilanteissa. Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset on jaoteltu useisiin osa-alueisiin, joita ovat muun muassa: ammatillisuus ja eettisyys, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen, kirjaaminen, ohjausosaaminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, laadun varmistus sekä potilasturvallisuus.
Mitä AHOT-menettely opiskelijalta edellyttää
AHOT-menettely sopii opiskelijalle, jolla on lähihoitajan tutkinto ja lähihoitajaksi valmistumisensa jälkeen vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoista työkokemusta työharjoittelun teemaan soveltuvasta yksiköstä. Soveltuva työkokemus voi olla karttunut myös työskentelystä useammasta työpisteestä; tai sairaanhoitajan sijaisuudesta, jolloin riittäväksi työkokemusta kerryttäväksi ajaksi on määritelty kolme kuukautta. (LAB 2024.)
![[Alt-teksti: monitorinäytöllä useita kohteita, pöydällä myös ohjauspainikkeita, mikrofoni ynnä muuta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/12/1082_2024_Sisatauti-kirurgisen-hoitotyon-harjoittelun-AHOT-menettely-1024x461.jpg)
LAB-ammattikorkeakoulussa AHOT-menettelyn osaamisen testaus on kaksivaiheinen. Opiskelija on jo suorittanut opintosuunnitelman mukaiset teoriaopinnot. AHOT-menettelyn testausprosessin ensimmäisessä vaiheessa opiskelija suorittaa valvotun kirjallisen tentin, jonka läpäistyään hänellä on oikeus osallistua näyttökokeeseen. Näyttökokeessa opiskelijalle valikoituu erilaisista hoitotyön tilanteista potilas-case, jossa simulaation keinoin tuotetaan ja mahdollistetaan opiskelijalle arvioitava oppimistilanne. Tilanteessa korostuvat niin tekniset kuin ei-tekniset taidot, kuten kädentaidot, vuorovaikutus potilaan kanssa ja potilasturvallisuuden varmentaminen. Kirjallisen tentin ja näyttökokeen arviointia määrittelevät selkeät sisällölliset vaatimukset ja arviointikriteerit. (LAB 2024; Rantanen 2019.)
Ensimmäiset kokemukset Lahdesta lupaavia
Näyttökokeen osaamisalueet nousevat suoraan keskeisistä sairaanhoitajalta vaadittavista osaamisvaatimuksista sisätauti-kirurgisen hoitotyön harjoittelua määrittelevistä osaamistavoitteista. Niin kirjallisen tentin kuin näyttökokeen osalta suoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Kummassakaan koetilanteessa ei ole uusintamahdollisuutta. Näyttökoe järjestetään kerran lukukaudessa ennen seuraavan lukukauden harjoittelupaikkavarauksen ajankohtaa. Seikkaperäinen prosessin eteneminen ja ohjeistukset löytyvät sekä Lahden että Lappeenrannan kampusten osalta Harjoittelu sairaanhoitajakoulutuksessa -Moodlepohjalta. (Opetushallitus 2024.)
Ensimmäiset rohkaisevat kokemukset AHOT-menettelyn toimivuudesta sisätauti-kirurgisen potilaan harjoittelusta saatiin syksyllä 2024 Lahden kampuksella. AHOT-prosessiin osallistuneella opiskelijalla oli taustalla lähihoitajan tutkinnon lisäksi kymmenen vuoden kokemus kirurgisella vuodeosastolla toimisesta ja hänen näkemyksensä ja osaaminen sisätauti-kirurgisen potilaan hoitamisesta olivat verrattain vahvoja.
Kirjoittajat
Anni Koponen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Outi Niskanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii sisätauti-kirurgisen potilaan hoitotyön opettajana.
Lähteet
EU-direktiivi. 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2013/55/oj/fin
LAB. 2024. AHOT – aikaisemmin hankittu osaaminen. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintojen-suunnittelu/ahot-aikaisemmin-hankittu-osaaminen
Opetushallitus 2024. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa koulutuksessa. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/9257775
Rantanen, M. 2019. Simulaatio osaamisen arvioinnissa. Finnanest. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://say.fi/files/rantanen_simulaatio_osaamisen.pdf
![[alt-teksti: Kuvakaappaus oppimisalustasta, jossa sisältövalikot kuvatekstin mukaisesti ja kuvituskuvaa avoimien kämmenien päällä tekstit yes ja no sekä kysymys Minäkö korkeakouluun?]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/597_2024_Oppimisymparistosta-tukea-AMK-opiskelupohdintoihin-510x510.jpg)
