Luontokävely osana oppituntia

Terveys ja hyvinvointi 2025 -ohjelmassa todetaan, että luontosuhteen rakentumisen perusta on mahdollisuus luontokokemuksiin (Metsähallitus 2024). Monelle ei-suomalaiselle suomalainen luontoyhteys on aivan vieras. Saattaa olla, että suomalainen luonto tuntuu pelottavalta ja vaikeasti lähestyttävältä. Pohjoismaiden ministeriöneuvoston rahoittamassa raportissa (Gentin ym. 2018) tuodaan kuitenkin esille se, että luonto voi antaa hyvän väylän kotoutumiseen ja osaksi yhteiskuntaa. Luonto ja kotouttaminen onkin ollut esillä erilaisissa hankkeissa joko kokonaisen hankkeen aiheena tai yhtenä hanketoimintana muiden joukossa (Nikkinen & Eerola 2021; Centria 2023).

Tänä syksynä päätin kokeilla suomen opetuksen ja luontokävelyn yhdistämistä. Pienikokoinen suomen ryhmäni oli lukkaroitu isoimpaan auditorioon, joka ei ole kielen opiskelun kannalta paras mahdollinen paikka. Kollega ehdotti, että voisimmehan nauttia aurinkoisesta syyspäivästä ulkona. Tästä innostuneena hylkäsin alkuperäiset suunnitelmani ja vein ryhmäni ulos.

Kävelyn yhdistäminen tunnin pedagogiseen tavoitteeseen

Lähdimme Lahden Mukkulankadun kampukselta ja suuntasimme kohti lähellä virtaavaa Joutjokea. Tänä syksynä joen toiselle reunalle on rakennettu mukavat pitkospuut ja oleskelualueita. Tällainen luontoyhteyden mahdollistava kaupunkisuunnittelu on tärkeää, sillä lähiluonto on merkittävässä roolissa hyvinvoinnin lisääjänä (Suomen Mielenterveys ry 2024). Kävelimme lyhyesti joen reunaa poispäin uutta polkua ja pitkospuita pitkin, sitten toisen puolen kapeaa hiekkapolkua takaisin. Opiskelijoiden tehtävänä oli ottaa valokuvia kauniista asioista ja poimia mukaansa lehti. Matkan varrella pysähdyttiin useaan otteeseen ja käytiin läpi suomen kielen sanoja ja fraaseja (aurinko paistaa, sorsa, penkki, pitkospuut, koivu, silta jne.).

Luokassa jokainen lisäsi valokuvansa yhteiselle Padletille. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi kuvista löytyviä sanoja, ja ne merkittiin Padletiin kuvien kommentteihin. Sitten kokosimme kaikkien keräämät lehdet yhdelle pöydälle ja kävimme niiden avulla läpi värit. Tämän jälkeen palasimme hetkeksi alkuperäiseen tuntisuunnitelmaan ja kävimme läpi, mikä on genetiivi. Tätä harjoiteltiin pareittain Padletin kanssa. Kuvista tehtiin kysymyksiä parille: Kenen kuvassa on …? Pari etsi kuvan ja vastasi genetiivimuotoa hyödyntäen: Marian kuvassa.

Luontokävelyn vaikutukset

Luonnossa oleilu on hyväksi kaikille, olipa ihmisen tausta mikä tahansa. Jo pienikin hetki luonnossa vaikuttaa kehoon ja mieleen myönteisesti: 5—10 minuuttia vaikuttaa alentavasti hengitystiheyteen, sykkeeseen ja verenpaineeseen sekä vähentää kehon stressihormonien pitoisuutta ja kohentaa mielialaa (Arvonen 2022). Luonto vaikuttaa myös mieleen. Se parantaa mielialaa ja vaikuttaa myönteisesti vuorovaikutussuhteisiin (Mielenterveystalo.fi 2024).

Opiskelijoiden ilmeistä, rentoutuneista olemuksista ja suullisesta palautteesta oli pääteltävissä, että he nauttivat tunnista. Tämä pieni kävely katkaisi raskaan, rutiininomaisesti toistuvan opiskeluarjen. Uudenlainen lähestyminen opiskeluun mahdollisti asioiden tarkastelun toisenlaisesta perspektiivistä. Moni on kotimaassaan tottunut hyvin autoritaariseen oppimistyyliin, jossa opettaja luennoi ja asioita opetellaan sellaisinaan ulkoa. Vaikka suomalainen opiskelutyyli olisikin jo tullut tutuksi, on tällainen erilainen lähestymistapa hyvä herättelijä sille, miten monessa eri paikassa ja monella eri tavalla oppimista voi tapahtua.

Tunti oli virkistävä myös opettajalle. Opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäksi onkin muistettava opettajien työhyvinvointi. Työmme on antoisaa, mutta myös kiireistä ja rasittavaa. Meidän on syytä miettiä, mistä ja miten saamme päiviimme energiaa ja virkistystä.

Haastankin kaikki miettimään seuraavia kysymyksiä: Mitä pieniä irtiottoja omaan työarkeen voisi lisätä? Millainen oma lähiluonto on ja miten siitä voisi nauttia edes lyhyinä tuokioina? Miten omaa opetusrutiinia voisi rikkoa? Miten voisit tuoda ympäröivän luonnon tai muut luontoelementit osaksi opetusta? Jos luontoon meneminen ei ole mahdollista, voiko luonto näkyä visuaalisissa materiaaleissa tai sanallisissa esimerkeissä?

Lähteet

Arvonen, S. 2022. Metsämieli – Mielen ja kehon viikkopolut. Helsinki: Karttakeskus.

Centria. 2023. Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään -hanke. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään -hanke

Gentin, S., Chondromatidou, A. M., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, A. M. 2018. Defining nature-based integration. Perspectives and practices from the Nordic countries. Reports of the Finnish Environment Institute 16/2018. Viitattu 15.12.2024. Saatavissa SYKEre_16_2018-libre.pdf

Metsähallitus. 2024. Hyvinvoiva luonto – Hyvinvoiva ihminen. Luontopalvelut ja eräpalvelut. Terveys ja hyvinvointi 2025 -ohjelma. Viitattu 15.12.2024. Saatavissa hyvinvoivaluonto.pdf

Mielenterveystalo.fi. 2024. Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin? Viitattu 2.12.2024. Saatavissa Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin? | Mielenterveystalo.fi

Nikkinen, J. & Eerola, M. 2021. Luonto mukana Kotoa kotiin -hankkeen maahanmuuttajanaisten kotoutumisessa. LAB Focus. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/luonto-mukana-kotoa-kotiin-hankkeen-maahanmuuttajanaisten-kotoutumisessa/

Suomen Mielenterveys ry. 2024. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Viitattu 16.12.2024. Saatavissa Luon­to el­vyt­tää, rauhoittaa ja lie­vit­tää stres­siä – MIELI ry