Työyhteisöjen monimuotoisuus on rikkaus, joka tuo mukanaan vaateita ja uusia näkökulmia. Monimuotoisuus tarkoittaa, että työpaikalla on ihmisiä erilaisista taustoista ja erilaisilla ominaisuuksilla. ”Nepsyjen”, neuroepätyypillisten aikuisten osuus kasvaa työelämässä sitä mukaa, kun diagnoosit lisääntyvät.
Nepsy-aikuisten vahvuudet ja superkyvyt
Nepsy-aikuisilla on monia vahvuuksia, jotka parhaimmillaan rikastuttavat työyhteisöä. He ovat usein kekseliäitä ja hyvin sitoutuneita työhönsä. Esimerkiksi ADHD-oireiset aikuiset voivat olla energisiä ja innostuneita, ja heillä on usein kyky ajatella ja toimia nopeasti sekä löytää hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin (Stolbow 2022). Autismin kirjoon kuuluvat aikuiset voivat puolestaan olla tarkkoja ja huolellisia, ja heillä on usein syvällistä asiantuntemusta omasta erikoisalastaan (Bergström 2022).
Erityisherkät aikuiset tuovat työyhteisöön empatiaa ja syvällistä ymmärrystä. He ovat usein hyviä kuuntelijoita ja aistivat herkästi ja tarkoin yhteisön tunnelmia. Tämä voi auttaa luomaan työpaikalle avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi (Puustjärvi 2022), ja jossa maton alle ei lakaista kiperiäkään asioita.
![[Alt-teksti: kuusi hymyilevää henkilöä vierekkäin tiiliseinän edessä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/02/37_2025_Nepsy-aikuiset-tyoyhteisossa-1024x656.jpg)
Nepsy-aikuisten haasteet
Nepsy-aikuisilla on myös työskentelyyn liittyvät haasteensa. ADHD-oireiset henkilöt voivat kokea vaikeuksia keskittymisessä ja toiminnanohjauksessa, mikä johtaa tehtävien unohtamiseen tai viivästymiseen (Mielenterveyden keskusliitto 2023). Autismikirjon aikuiset kohtaavat omat haasteensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa ylipäänsä, mikä saattaa aiheuttaa väärinymmärryksiä työyhteisössä (Näe nepsy 2023).
Erityisherkät aikuiset kuormittuvat helposti ympäristön ärsykkeistä, mikä voi johtaa stressiin ja uupumukseen. He tarvitsevat rauhallisia työtiloja ja mahdollisuuksia palautumiseen (Keltikangas-Järvinen 2016). Koska rauhallisten työskentelyolosuhteiden tarvitsijoissa on runsaasti muitakin kuin nepsyjä, ovat ne työhyvinvoinnin ja tuottavuudenkin nimissä varsin kannatettavia seikkoja yleisemminkin.
Itsetuntemus avainasemassa
Diagnoosin saaminen voi olla merkittävä käännekohta ja oikeutus saada osakseen ymmärrystä, myös tarvittavaa erityiskohtelua. Diagnostiikka aikuisten kohdalla on kuitenkin vaativaa, kattaen jo lapsuusiässä tunnistetun oireiston (Puustjärvi 2024). Nepsy-aikuisten itsetuntemus onkin keskeinen tekijä heidän työssä suoriutumisessaan. Itsetuntemus parantaa heidän kykyään hallita oireitaan ja hyödyntää vahvuuksiaan (Heikura 2024). Monet nepsy-aikuiset eivät kuitenkaan aina tunnista neuroepätyypillisyyttään, mikä voi johtaa siihen, että he eivät saa tarvitsemaansa tukea ja apua (Mielenterveyden keskusliitto 2025).
Työyhteisön hyväksyntä, ymmärrys ja joustavuus
Vaikka puhumme tässä työikäisten nepsy-ilmiöstä, vaikuttavat myös lasten saamat diagnoosit työelämään. Kun nepsy-lapset aikuistuessaan siirtyvät työelämään, vaaditaan työyhteisöiltä enemmän tukea ja joustavuutta näiden henkilöiden tarpeiden huomioimiseksi. (Näe nepsy 2023).
Suora vaikutus lasten diagnoosien osalta on, että nepsy-lasten vanhemmat kohtaavat tavallista enemmän palautumisvajetta. Haasteellinen huoltajuus ei voi olla heijastumatta työyhteisössä toimimiseen, työn tuottavuuteen ja hyvinvointiin.
Monimuotoisuuden hyödyntämisessä toisen hyväksyntä erilaisine ominaisuuksineen on avainasemassa. On tärkeää luoda ilmapiiri, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi omana itsenään. Tämä tarkoittaa avoimuutta, kuuntelemista ja toisten kunnioittamista. Kun työyhteisö on vastaanottavainen ja hyväksyvä, jokaisen on mahdollista tuoda esiin parhaat puolensa ja työyhteisö voi kukoistaa (Keltikangas-Järvinen 2016).
Rekrytointi ja monimuotoisuus
Tietoisuuden lisääntyminen nepsy- ja muusta erilaisuudesta parantaa työyhteisöjen kykyä hyödyntää kunkin vahvuuksia. Hämeen ELY-keskuksen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen MORE – Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen -hanke (LAB 2025) kehittää paitsi pk-yritysten rekrytointiosaamista myös työyhteisöjä vastaanottamaan erilaisuutta. Hankkeessa on kehitetty kaikille avoin ja maksuton, itsenäisesti suoritettava työyhteisöverkkovalmennus. Sen osioissa pääsee tutustumaan myös neuroepätyypillisiä palveleviin asiakokonaisuuksiin, kuten työn muotoilu, täsmätyö ja me-henki.
Linkki MORE-hankkeen työyhteisöverkkovalmennukseen. (Linkki 1)
Artikkelin muotoilussa on käytetty Copilot-tekoälyä.
Kirjoittaja
Elina Ruokoski toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketalouden yksikössä TKI-asiantuntijana. Hän kehittää työelämää ja liiketoimintaa inhimillisempään suuntaan muun muassa MORE-hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
Bergström, T. 2022. Mieletön häiriö. Jyväskylä: PS-kustannus.
Heikura, E. 2024. Arjen toimintaympäristöihin liitettävät vahvuuskortit: Työkalu nepsypiirteisten nuorten ja aikuisten itsetunnon tukemiseksi. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229405
Keltikangas-Järvinen, L. 2016. Hyvät tyypit, temperamentti ja työelämä. Helsinki: WSOY.
LAB. 2025. MORE ─ Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.1.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/monimuotoisen-rekrytointiosaamisen-kehittaminen
Mielenterveyden keskusliitto. 2025. Neuropsykiatriset haasteet (nepsy). Viitattu 27.1.2025. Saatavissa https://mtkl.fi/tieto-ja-tutkimus/haastavia-elamantilanteita/nepsy/
Näe nepsy. 2023. Tietoa kaikille neurokirjosta. NäeNepsy.fi. Viitattu 27.1.2025. Saatavissa https://naenepsy.fi/tietoa/tietoa-kaikille-nepsyille/
Puustjärvi, A. 2022. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden kuntoutus. Elmeri-koulut.
Puustjärvi, A. 2024. Nepsy-aikuisen tunnistaminen ja ohjaaminen -verkkokurssi. Oppimaa.fi.
Stolbow, M. 2022. Nepsylandia: Matka neuroerityiseen Suomeen. Helsinki: Kirja.
