Tekoäly luovuuden tukena – kuulumisia Tallinnan konferenssista

Tallinnassa järjestettiin kesäkuun alussa kansainvälinen, Pohjoismaiden ja Baltian alueen toimijoille suunnattu konferenssi ”Skills in the Audiovisual and Live Performance Sectors”, joka kokosi yhteen asiantuntijoita muun muassa teatteritaiteen, elokuva- ja tv-tuotannon sekä esitettävän musiikin alalta. Tapahtuman järjestäjänä toimi Creative Skills Europe (2025a), joka pyrkii edistämään AV-alan ja esittävien taiteiden osaamista etenkin kolmen pääteeman kautta: 1) Digitaaliset ympäristöt 2) Kestävyyssiirtymä ja 3) Elinikäinen oppiminen kaikille (Creative Skills Europe 2025b). 

Konferenssin toisena päivänä järjestetyssä ”Skills in the digital environment – Adaptation and innovation” -osiossa käsiteltiin digitaalisten taitojen roolia kulttuurialojen murroksessa. LuovAIn! -hanke, jossa LAB-ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana, oli mukana tapahtumassa esittelemässä tekoälyn hyödyntämistä osana luovien alojen osaamisen kehittämistä (LuovAIn! 2025; LAB 2025).

Osaamisen taso ja asenteet vaihtelevat – samoin tekoälyyn liittyvät pelot

Keskustelu konferenssissa toi esiin, että digitaalisten taitojen ja erityisesti tekoälyn hyödyntämisen taso vaihtelee huomattavasti eri maiden ja organisaatioiden välillä. Asenteet tekoälyä kohtaan ovat moninaisia – kiinnostuksen ja uteliaisuuden rinnalla esiintyy myös pelkoja ja vastarintaa.

Osa pelosta kumpuaa todellisista huolista, kuten siitä, että teknologiat voivat korvata joitakin rutiininomaisia tehtäviä (esimerkiksi ääninäyttelijöiden työt). Toisaalta pelkoja synnyttävät myös puutteellinen tieto siitä, miten tekoäly itseasiassa toimii ja sci-fi -elokuvien ruokkimat mielikuvat siitä, kuinka ihmisen kaltainen tekoäly ottaa vallan. Eettisiin kysymyksiin liittyen keskusteluissa pohdittiinkin viime kädessä ihmisten vastuuta siitä, miten ja mihin tekoälyä hyödynnetään. Ohjelmat, vaikka näkisimme ne kuinka inhimillisessä valossa tahansa, eivät tee päätöksiä tai vie asioita käytäntöön. 

Myös tekijänoikeuskysymykset nousivat jälleen esiin – kuka saa taloudellisen hyödyn ja kuka tunnustusta? Toisaalta, jos ei pystytä ensin luomaan mielenkiintoisia sisältöjä, niin mitä oikeastaan yritetään edes suojata?  Yksi havainto tekijänoikeuskysymyksistä keskustellessa oli se, että puhuttu kieli ja käytetyt sanat eri kielissä voivat edelleen sekoittaa keskustelua tämän teeman ympärillä, koska asioita on kehystetty hieman eri tavoin eri kielissä. 

Tekoälyllä on paikkansa erityisesti tuotannoissa ja hallinnossa

Konferenssissa nousi esiin, että tekoälyä hyödynnetään jo aktiivisesti erityisesti audiovisuaalisilla aloilla, kuten televisio- ja elokuvatuotannoissa. Tekoälyä käytetään muun muassa visuaalisessa suunnittelussa, ideoinnin tukena ja käsikirjoitustyössä tai hallinnollisissa tehtävissä. Näillä aloilla tekoäly voi tarjota tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia ilman, että se syrjäyttää luovaa ydinprosessia tai aiheuttaa haasteita esimerkiksi tekijänoikeuksien suhteen.

Sen sijaan esittävien taiteiden ja perinteisten käsityölähtöisten taiteenalojen kohdalla tekoälyn hyödyt eivät ole yhtä ilmeisiä. Nämä alat ovat toisaalta enemmän ”suojassa” tekoälyltä, mutta samaan aikaan tekoäly herättää enemmän ennakkoluuloja. Myös näillä aloilla tekoäly voisi tukea hallinnollisia ja organisatorisia tehtäviä, esimerkiksi tiedon hallintaa, viestintää ja muita tukitoimintoja.

LuovAIn!-hanke tukemassa oppimista ja käytännön sovelluksia

LuovAIn!-hankkeen tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista käyttöä luovilla aloilla sekä vahvistaa alan digitaalista osaamista. Hankkeessa järjestetään mm. verkkotyöpajoja, kehitetään oppimisalustoja ja viedään AI-roadshow’ta eri puolille Suomea. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja tarjota konkreettisia työkaluja erityyppisten luovan alan ammattilaisten käyttöön. (LuovAIn! 2025). 

Omassa puheenvuorossani korostin, että tekoäly kannattaa nähdä luovana apulaisena – ei uhkana vaan työkaluna, joka voi tukea ideointia, suunnittelua ja yhteistyötä (Maijanen 2025). Tekoälykeskusteluun liittyy monia ulottuvuuksia, joita kaikkia tulisi käsitellä samanaikaisesti: eettiset kysymykset kuten tekijänoikeudet, osaamisen ja ymmärryksen kehittäminen sekä aidon lisäarvon tuominen luovalle alalle. Lopulta, kyse on vain yhdestä uudesta työkalusta, jota voi käyttää luovuuden ilmaisuun!

Lähteet

Creative Skills Europe. 2025a. European platform for employment and training in the audiovisual and live performance sectors. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.creativeskillseurope.eu/

Creative Skills Europe. 2025b. European framework of actions on skills in the audiovisual and live performance sectors. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.creativeskillseurope.eu/blog/2024/03/04/european-social-partners-adopt-a-framework-of-actions-on-skills-in-the-audiovisual-and-live-performance-sectors/

LAB. 2025. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-luovan-ja-kulttuurialan-ekosysteemissa-luovain

LuovAIn!. 2025. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://luovain.ai/tekoaly-ja-ihmislahtoinen-luovuus/

Maijanen, E. 2025. Artificial intelligence in the creative and cultural ecosystem – LuovAIn! Project.  Regional Conference in Skills in the Audiovisual and Live Performance Sectors. 5.6.2025. Tallinna.