Kuljetko työmatkasi autopilotilla?

Vuodessa on noin 250 arkipäivää eli työssäkäyvä taittaa satoja kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Valtaosa suomalaisista ja lahtelaisista kulkee työhön yksityisautolla – jopa lyhyitä muutaman kilometrin pituisia matkoja autoillaan (Traficom 2021; Traficom 2023; Sallinen 2024). Liikkumisvalintojen taustalla on erilaisia tekijöitä tarpeisiin, käytettävissä oleviin liikkumismuotoihin, resursseihin sekä arvoihin ja asenteisiin liittyen.

Esimerkiksi työmatkan taittaminen koetaan vahvasti yksilön omaksi päätökseksi. KELPO-hankkeessa 2024 kahdessa lahtelaistyöpaikassa 161 vastaajalle toteutetun kyselyn perusteella valtaosa koki työmatkaan liittyvien valintojen olevan yksilön oma asia (78,2 % vastaajista valitsi väittämään Samaa tai täysin samaa mieltä -vaihtoehdon). (LAB 2025a.) Toisaalta liikenteestä koituu merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joiden vähentäminen on yhteinen haaste niin valtio-, kunta-, työpaikka- kuin yksilötasoilla.

Huomiota erilaisiin liikkumisen tarpeisiin

Kestävän liikenteen kulkumuotojen kehittämisessä on huomioitava alueelliset ja sosiaaliset tekijät ja pyrittävä välttämään liikennemuotojen tasapäistämistä, jotta erilaiset liikkumistarpeet tulisi huomioitua. Oma roolinsa tässä työssä löytyy kaikille. Siinä missä valtio ja kunnat voivat osaltaan mahdollistaa kulkumuotojen suosiota kaavoitukseen ja käyttövoimiin liittyvin infra- ja tukipäätöksin, voivat työnantajayritykset kannustaa henkilöstöä viestinnän, toimivien tilojen sekä erilaisten tempausten avulla. Kukin meistä voi puolestaan tarkastella omia liikkumistottumuksiaan ja kehittää toimintaansa. Kehittämistä haastaa toisaalta muun muassa se, että autoliikennettä pidetään yhteiskunnassamme yhä normina, josta huolehtiminen on välttämätöntä (Mannola ym. 2021).

Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä KELPO -hankkeessa kokeillaan eräänlaista ajatusten ja toiminnan uudelleenkytkentää kokeilujen muodossa. Oletko sinä pysähtynyt miettimään miten arjessasi kuljet, ja eritoten miksi valitset juuri sen kulkumuodon, jonka valitset? Kuljetko oletusarvoisesti aina yksityisautolla, ikään kuin autopilotilla vai vaihteletko kulkumuotoja tarpeiden ja mahdollisuuksia mukaan?

Nostavatko kestävyysvaateet arjen kulkumuodot laajemmin agendalle?

Työmatkaliikkuminen eli siirtymät kodin ja työpaikan välillä ovat yksilölle usein merkittävä arjen rytmittäjä, mutta liikkumista suoritetaan usein ikään kuin autopilotilla – totutulla tyylillä ja liikkumismuodolla. Millaisia näkökulmia eri kulkumuodot sinussa herättävät, onko sinulle kokemusta moninaisista, kestävämmistä kulkumuodoista kuten joukkoliikenteestä, kimppakyydeistä, pyöräilystä, kävelystä tai mikroliikkumisenratkaisuista? Entä valinta – perustuuko se kohdallasi vaihtoehtojen puutteeseen, mukavuuteen, ajan tai rahan säästöön tai tuttuuteen?

Kestävien kulkumuotojen käyttöön kannustavissa tutkimuksissa on noussut esiin, että monimuotoiset toimintakokonaisuudet, joissa yhdistyvät niin talouteen, olosuhteisiin kuin palvelujen kehittämiseen liittyvät näkökulmat, toimivat parhaiten. Myös toimiva ja monikanavainen viestintä on tärkeässä roolissa. (Mannola ym. 2021.)

Tutustu kulkumuotoihin ja laajenna arjen liikkumisen repertuaaria

Valinta kestäviin kulkumuotoihin on helpompi tehdä arjen tiimellyksessä, kun käytänteet ovat tuttuja. Omiin matkustustarpeisiin soveltuviin ratkaisuihin kannattaa tutustua avoimin mielin silloin, kun ei ole niin sanotusti tilanne päällä ja se kauden kauhein keli. Mukavat kokemukset kannustavat jatkamaan kokeiluja jollei jatkuvasti niin ainakin satunnaisesti.

KELPOssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin, että esimerkiksi autoilijana joukkoliikennelipun hankkiminen voi mietityttää tai pyöräilyyn ei innostu, jos kulkupelin turvallisesta säilytyksestä ei ole tietoa, pyörä kaipaa huoltoa tai työpaikalla ei pääse suihkuun. Kimppakyytikäytänteet ehkä muotoutuvat luontevasti työkavereiden kesken, mutta niitä voidaan tukea esimerkiksi erilaisten sähköisiä alustoja avulla. Työnantajat voivat myös osoittaa kimppakyytiläisille oman parkkipaikan tai turvata kyytien saatavuuden esimerkiksi sairaustapauksissa vaikkapa taksituella.

Pyörää ei tässäkään tilanteessa tarvitse onneksi keksiä itse. Tutustu muiden vinkkeihin Päijät-Hämeessä parhaillaan vietettävän Kestävän liikkumisen vuoden sivustolla (Lahti 2025) ja herätä aiheesta keskustelua työpaikallasi – keskustelunavaajana voit hyödyntää vaikka tätä kestävään työmatkaliikkumiseen innostavaa videota:

Linkki videoon Tapoja on monia. (Linkki 1)

Lähteet

LAB. 2025a. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo

Lahti. 2025. Kestävän liikkumisen vuosi 2025. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/ymparistokaupunki/kestavan-liikkumisen-vuosi-2025/

Mannola, M., Aavajoki, S., Koramo, M., Lamuela, C. & Päivänen, J. 2021. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:53. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163414/VNTEAS_2021_53.pdf

Sallinen, N. 2024. Päästäänkö liikenteen päästötavoitteisiin ilman aktiivista autoilun hillitsemistä? LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/paastaanko-liikenteen-paastotavoitteisiin-ilman-aktiivista-autoilun-hillitsemista/

Traficom. 2021. Henkilöliikennetutkimus: Päijät-Häme. Seuturaportti. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/HLT%202021%20seuturaportti%20Paijat-Hame.pdf

Traficom. 2023. Työpaikkojen kestävän liikkumisen edistäminen. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://traficom.fi/sites/default/files/media/file/Ty%C3%B6paikkojen%20kest%C3%A4v%C3%A4n%20liikkumisen%20edist%C3%A4minen.pdf

Linkit

LAB. 2025b. Tapoja on monia. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Video. YouTube. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://youtu.be/9XNFAPIVqd0