Lastensuojelulain (417/2007) mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuun, kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tulee edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja samalla sen on tuettava lapsen vanhempia tai muita lapsen kasvatukseen osallistuvia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lapsen etu tulee aina ottaa huomioon ensimmäisenä, kun mietitään lastensuojelun tarvetta.
Lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos hänen terveyttään tai kehitystään uhkaavat vakavasti joko puutteet huolenpidossa ja kasvuolosuhteissa tai hänen oma vakava riskikäyttäytymisensä (kuten päihteiden käyttö tai rikollisuus). Tämä voidaan tehdä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia, sopivia tai riittäviä, ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 417/2007; THL 2024.)
Lastensuojelun erityisyksikköön sijoitetut lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Erityisyksikössä työskentely vaatii työntekijältä vahvaa ammatillista osaamista, jotta hän kykenee kohtaamaan haastavasti oirehtivan lapsen tämän tarvitsemallaan tavalla. Sijoitetuilla lapsilla on usein taustalla traumaattisia kokemuksia ja heidän luottamussuhteensa aikuisiin on horjunut. Luottamuksen rakentaminen lapsen ja työntekijän välille vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä.
Tukea omaohjaajatyöskentelyyn
Omaohjaajatyöskentely on ammatillista suhdetyöskentelyä, jossa painottuu kiintymys- ja hoitosuhdenäkökulma. Työssä korostuu vuorovaikutuksen ja omien tunteiden tunnistaminen ja ihmissuhdeperusteisuus. Omaohjaajalla on ymmärrys kiintymyssuhteesta, traumatisoitumisesta, psyykkisistä defensseistä ja vuorovaikutussuhteen ilmiöistä. (Hirvonen 2023, 65.)
Omaohjaajatyöskentelyssä on tärkeää, että työryhmä ymmärtää sen suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden. Selkeä suunnitelma auttaa pilkkomaan lapsen tavoitteet konkreettisiksi, tukemaan lapsen vointia ja edistämään arjen tasapainoa sekä hoidollisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden saavuttamista. Tämä auttaa myös omaohjaajaa haastavassa työssään. (Hanninen 2025.)
Omaohjaajalla tulisi olla riittävästi itsetuntemusta ja emotionaalista kypsyyttä. Kun työkseen kasvattaa ja ymmärtää muita, on tärkeää ymmärtää myös itseään. Turvallisessa ja empaattisessa ympäristössä lapsi voi kasvaa eheäksi, myötätuntoiseksi ja toimivaksi aikuiseksi. (Hirvonen 2023, 66.) Tavoitteellisella ja suunnitelmallisella omaohjaajatyöskentelyllä huolehditaan lapsen hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.
Vahva teoriapohja auttaa jaksamaan työssä
Traumatietoisuus sijaishuollossa tarkoittaa työntekijän oman taustan merkityksen ymmärtämistä sekä ymmärrystä lasta haavoittavista kokemuksista. Aikuisella tulee olla riittävä tietopohja traumatisoitumisesta ja traumasta. Lisäksi tarvitaan myös hyviä vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja sekä kykyä mentalisaatioon ja reflektioon. (Eriksson ym. 2023, 82.)
Vahvan teoriapohjan ansiosta työntekijä pystyy kohtaamaan lapsen neutraalisti ja näkemään oirehdinnan taakse, jolloin hän ei provosoidu haastavasta käytöksestä vaan kykenee tukemaan lasta tunnetilojen säätelyssä. Ymmärrys esimerkiksi aggressiivisuudesta ja traumakokemuksista auttaa myös työntekijää säilyttämään oman tasapainonsa, mikä vahvistaa lapsen kokemusta turvallisuudesta ja mahdollistaa vaikeiden tunteiden käsittelyn.
Erityisyksikössä työskenteleviltä työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, halua oppia uutta ja rohkeutta kohdata uusia työtapoja. Työskentelyn tulee olla intensiivistä ja tavoitteellista, perustua vahvaan teoriapohjaan ja sisältää selkeästi kirjatut tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan kuukausittain. Vahva ammatillinen viitekehys auttaa työntekijää kohtaamaan haastavat tilanteet provosoitumatta ja tukee jaksamista henkisesti kuormittavassa työssä, jossa on riski sijaistraumatisoitua. Työryhmän tuki ja työntekijän hyvinvointi ovat keskeisiä, sillä hyvinvoiva työntekijä on sijoitetulle lapselle turvallinen ja vakaa aikuinen.
Kirjoittajat
Anu Hanninen päivittää LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajan AMK-tutkintoa.
Sanna Imeläinen toimii tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Eriksson, P., Sthålberg, M., Svetloff, M., Barkman, J., Liukkonen, J. & Hipp, T. 2023. Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35. Viitattu 15.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5400-7
Hanninen, A. 2025. Lastensuojelun perusyksiköstä erityisyksiköksi: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.6.2025. Rajoitettu saatavuus.
Hirvonen, M. 2023. Omaohjaaja lapsen luottoaikuisena lastensuojelun sijaishuollossa. Teoksessa Kekkonen, E. & Jahnukainen, J. (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://www.lskl.fi/julkaisut/nakokulmia-sijaishuoltoon/
Lastensuojelulaki 417/2007. Finlex. Viitattu 9.7.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417
Ottawagraphics. 2020. Teini -ikäinen, Huppari, Käsi. Pixabay. Viitattu 9.7.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/teini-ik%C3%A4inen-huppari-k%C3%A4si-ei-ele-5842706/
THL. 2024. Huostaanotto. Lastensuojelun käsikirja. Viitattu 9.7.2025. Saatavissa https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto
