Sulkeutuvat synnytysosastot ja lisääntyvät matkasynnytykset – haaste ensihoidolle 

Synnytysosastojen sulkeminen on uusi nouseva trendi Suomessa. Suomessa lain mukaan ympärivuorokautisessa päivystävässä sairaalassa tulee hoitaa 1000 synnytystä vuodessa (Synnytys ja lastentaudit, 583/2017,18 §). Jos sairaala ei pääse kyseiseen synnytysten määrään ne tulevat tai ovat vaaraksi tulla suljetuksi. Osastojen sulkujen yhteydessä synnyttäjien välimatkat kotipaikasta sairaalalle kasvavat huomattavasti. Eniten kyseinen muutos vaikuttaa maaseudun asukkaisiin, joilla on jo ennestään pidemmät matkat hoitoon. Välimatkat pidentyminen tulee myös näkymään enenevässä määrin ensihoitajien työnkuvassa. (Farah Abdi ym. 2025) 

Synnyttäminen Suomessa 

Suomessa suurin osa synnytyksistä tapahtuu sairaalassa kätilön ja lääkärin yhteistyössä riippuen synnyttäjän tilanteesta. Kaikista synnytyksistä 0,1–0,3 % tapahtuu sairaalan ulkopuolella ja näistä osa tapahtuu matkalla sairaalaan, ja loput ovat suunnittelemattomia synnytyksiä. Normaali synnytys koostuu kolmesta vaiheesta; avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisvaihe. Avautumisvaiheella tarkoitetaan säännöllisen supistustoiminnan alkamista ja kohdunsuun maksimaalista avautumista. Ponnistusvaihe koostuu kohdunsuun täydellisestä avautumisesta ja lapsen syntymisestä. Jälkeisvaiheessa istukka ja sikiökalvot syntyvät. Synnyttäjän kannalta tämä on synnytyksen vaarallisin vaihe. (Hill ym. 2023; Kuisma et al. 2022, 744-753).  

Komplikaatiot synnytyksen aikana ovat harvinaisia, mutta ensihoitajan tulisi tietää niistä yleisimmät. Yleisimmät komplikaatiot ovat pre-eklampsia eli raskausmyrkytys, napanuoran esiinluiskahdus, perätilasynnytys ja etinen istukka. Pre-eklampsia, toiselta nimeltään raskaustoksemia, tarkoittaa oireyhtymää, jossa oireina on verenpaineen nousua, valkuaisvirtsausta ja turvotusta. Napanuoran esiinluiskahdus puolestaan tarkoittaa sitä, että napanuora on luiskahtanut tarjoutuvan osan eteen tai usein jopa emättimen ulkopuolelle. Perätilasynnytyksessä sikiön tarjoutuva osa on pakarat, tai pakarat ja jalkaterät. Etinen istukka taas tarkoittaa sitä, että istukka peittää osittain tai kokonaan kohdun kaulakanavan sisäsuun. Kaikissa näissä tilanteissa tarvitaan systemaattista lähestymistapaa, jossa potilaan tilan vakiinnuttaminen, riskien minimointi ja turvallinen kuljetus sairaalaan ovat etusijalla. (Beaird ym. 2023; Kuisma et al. 2022, 738 – 747; Farah Abdi ym. 2025).  

Ensihoitajien haasteet synnytysten osalta 

Pitenevät välimatkat sairaaloihin tarkoittavat, että ensihoitajien tulee olla entistä valmiimpia erilaisiin tehtäviin. Ensihoidon tehtävät, joissa asiakkaana on lapsia tai raskaana olevia äitejä ovat harvinaisia. Näin ollen kyseisten potilasryhmien tutkimisesta ja hoidosta sekä synnytyksistä ei välttämättä ole kokemusta eikä se kartu työtä tekemällä. Mahdollisuudet tukeen ja konsultaatioihin voivat olla rajalliset tehtävän aikana. Tämä puolestaan voi johtaa epävarmuuden tunteeseen, stressiin ja luottamuspulaan oman osaamisen suhteen kyseisissä tehtävissä, mikä osaltaan lisää muun muassa henkistä kuormitusta ja poissaoloja työstä sekä uranvaihtoajatuksia. (Hill ym. 2023; Beaird ym. 2023; Kuisma et al. 2022, 744-753; Savi & Kipchirchir, 2024) 

Suomessa ensihoitajien koulutukseen kuuluu opintoja lasten hoitoon ja synnytyksiin liittyen. Opinnoissa simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja lisäksi opintoihin kuuluu harjoittelujaksoja näihin liittyen. (LAB Opinto-opas, 2025). Matala tehtävämäärä ja koulutus erityistilanteista on vähäistä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti ensihoitajan itsevarmuuteen (Hill ym. 2023; Farah Abdi ym. 2025). Jatkuvaa harjoittelua matkasynnytysten hoitoon ja erilaisiin komplikaatiomahdollisuuksiin liittyen tarvitaan, että ensihoitajat pystyvät toimimaan näissä haastavissa tilanteissa niiden eteen tullessa ja synnyttäjän sekä lapsen turvallisuus on taattu. Lisäksi ensihoitajakoulutuksessa opintojen aikana ja jatkokoulutuksessa tulee huomioida tulevaisuuden ensihoidon haasteet ja tarvittava osaaminen.  

Lähteet: 

Beaird, D., Ladd, M., Jenkins, S. & Kahwaji, C. 2023. EMS prehospital deliveries. Treasure Island (FL), USA: StatPearls Publishing. Viitattu 29.05.2025. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK525996/  

Daniluyk, P. 2025. Woman lying on a stretcher. Kuva. Pexels. Viitattu 13.10.2025. Saatavilla https://www.pexels.com/photo/woman-lying-on-a-stretcher-6754182/ 

Farah Abdi, A., Karjalainen, N. & Anvar Khan Avdel, S. 2025. The impact long distances on pre-hospital care for birth related complications. Bachelor’s thesis. LAB University of Applied Sciences. Viitattu 08.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050810030 

Hill, M., Flanagan, B., Hansen, S., Hopper, L. & Mills, B. 2024. Out-of-hospital birth training, experience and confidence of Australian rural volunteer ambulance officers. Rural Remote Health 24/2024. Viitattu 29.05.2025. Saatavissa  https://doi.org/10.22605/rrh8788 

Kipchirchir, D. & Savi, H. 2024. Burnout among paramedics and how it affects the quality of care: narrative literature review. Bachelor’s thesis. LAB University of Applied Sciences. Viitattu 27.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433094 

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, K. 2022. Ensihoito. 8.-9. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.  

LAB- Ammattikorkeakoulu. 2025. Opinto-opas. Viitattu 29.5.2025. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/en/68117/158334/1582  

Suomen säädöskokoelma. 583/2017. Finlex. Viitattu 29.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/583#OT1_OT3