Vastuuopettajan rooli hoitotyön täydennyskoulutuksissa 

Hoitotyön kenttä muuttuu jatkuvasti. Uudet hoitokäytännöt, teknologiat, digitalisaatio sekä lainsäädännön vaatimukset edellyttävät hoitohenkilökunnalta jatkuvaa osaamisen päivittämistä (Juntunen ym. 2019; Kouri & Seppänen, 2017). Osaamista on kehitettävä muuttuvissa toimintaympäristöissä (Heinonen, 2023). Motivoitunut ja osaava henkilöstö on keskeinen tekijä hyvinvointialueiden laadun ja hoidon kehittämisessä (Valtiovarainministeriö, 2025). Sen varmistamiseen kuuluu osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Hoitohenkilöstöllä on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (Eriksson ym., 2024). 

Täydennyskoulutusten tarve nousee usein hyvinvointialueiden työyksiköistä ja yksityisistä organisaatioista. Koulutusorganisaatio räätälöi koulutukset näiden tarpeiden mukaisiksi, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi LABin suolistosairauksien ja munuaissairauksien täydennyskoulutukset suunniteltiin yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Suolistosairaudet ry:n sekä Munuais- ja Maksaliiton kanssa. 

Vastuuopettajan tehtävät ja vastuut 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (57/2024) määrittelee täydennyskoulutuksen laadun edellytykset, määrän sekä arvioinnin ja seurannan (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024). Asetus ohjaa myös vastuuopettajan tehtävää. Täydennyskoulutus ei ole pelkkä velvoite – se on tärkeä väylä organisaatioiden yhteistyölle, muutoskyvykkyyden vahvistamiselle ja käytännön kehittämiselle. Se tukee koko työyhteisön osaamisen kehittymistä. Täydennyskoulutukseen nimetään koulutusorganisaatiosta vastuuopettaja. Hän toimii sillanrakentajana, strategisena kumppanina, joka ymmärtää koulutuksen tavoitteet, ja henkilöstön koulutustarpeet. Vastuuopettaja tukee muuttuvaa toimintaympäristöä ja vastaa sen vaatimuksiin (Ahl & Lintunen, 2023). Hänen tehtävänsä on tukea organisaatioiden strategisia tavoitteita ja vastata henkilöstön osaamistarpeisiin. 

Rooli koulutuksen organisoijana on vaativa. Vastuuopettaja toimii linkkinä työelämän, koulutuksen, opiskelijoiden sekä asiantuntijoiden välillä, varmistaen, että koulutuksen sisältö vastaa ajankohtaisia tarpeita hoitotyön kentällä. Hän ymmärtää mitä osaamista tarvitaan koulutuksen kautta, ja miten sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Hänen vastuullaan on myös koulutuksen suunnittelu ja käytännönjärjestelyt. Täydennyskoulutusten opintosuunnitelma tehdään yhteistyössä työelämäorganisaation kanssa, huomioiden heidän toiveensa. Opetussuunnitelma on oltava ajantasainen ja sen uudistustyöllä pyritään ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita niin, että valmistumisvaiheessa opiskelijalla on ajantasainen osaaminen soveltaa työelämään ja hyvät valmiudet selviytyä työelämän nopeissa muutostilanteissa (Tiittanen, 2023). Kuitenkin suunnitteluvastuu on koulutuksen vastuuopettajalla ja järjestäjäorganisaatiolla. Vastuuopettaja koordinoi koulutuksen toteutumista, sekä varmistaa, että asetetut tavoitteet täyttyvät. Koulutuksen aikana kerätään palautetta vaikuttavuudesta, sekä palautteiden kautta kehitetään toimintaa. Vastuuopettaja ei ole vain tiedon jakaja, vaan myös ohjaaja, innostaja ja kehittäjä. Hän varmistaa, että koulutus tukee ammatillista kasvua ja että opittu tieto voidaan soveltaa käytännön työssä. (Mikkonen, 2016) 

Vastuuopettajan rooli on myös kriittinen. Hyvinvointialueiden palvelut elävät jatkuvassa muutoksessa. Hoitomenetelmät, digitaaliset ratkaisut sekä käytännön päivitykset edellyttävät henkilöstöltä ajantasaista osaamista (Tehy, 2024). Vastuuopettajan keskeinen rooli on varmistaa, että koulutus ei ole irrallinen tapahtuma, vaan osa strategista kehittämistä. Se istuu niin LAB:n strategia 2030, joka korostaa koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla tuotetaan merkittävää lisäarvoa tulevaisuuden työelämälle. Samalla se tukee hyvinvointialueiden tavoitteita osaamisen kehittämisessä (LAB strategia 2030). Vastuuopettajalle kuuluu koulutuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä opettajien, asiantuntijoiden, työelämän edustajien sekä sponsorien kanssa. Hän pitää yhteyttä sidosryhmien kanssa, hallinnoi tilaisuuksia sekä ottaa vastuuta koulutuslogistiikasta (Eriksson ym., 2024). Vastuuopettaja kartoittaa alan muutoksia, seuraa alantutkimusta ja kerää palautetta, jotta koulutuksen sisältö pysyy relevanttina ja käytännönläheisenä. Hän varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus soveltaa oppimaansa omassa työssään ja että oppiminen tukee heidän ammatillista kasvuaan. (Tehy, 2024) 

Vastuuopettaja rakentaa selkeän ja innovatiivisen oppimisympäristön, luo ilmapiirin; jossa opiskelijoilla on turvallista opiskelija sekä jakaa kokemuksiaan että oppia toisiltaan. Erityisesti verkko-opetuksen lisääntyessä vastuuopettajan tehtävä korostuu tietoteknisen puolen, että pedagogisten ratkaisujen suunnittelijana – miten oppiminen tehdään mielekkääksi, vuorovaikutteiseksi ja saavutettavaksi erilaisille oppijoille. Hän tuo esiin hoitotyön arjen näkökulmia, tukee koulutusten kehittämistä käytännön tarpeista käsin ja osallistuu näin koko alan osaamisen vahvistamiseen. 

Vaikutus valtakunnallisesti merkittävää 

Vastuuopettajan työ on paljon enemmän kuin opetusta – se on tulevaisuuden hoitotyön rakentamista. Jatkuvasti muuttuvassa kentässä juuri vastuuopettajan asiantuntemus, innostus ja sitoutuminen varmistavat, että täydennyskoulutus pysyy merkityksellisenä ja vaikuttavana osana hoitotyön kehittämistä. Täydennyskoulutuksen järjestäminen on vaativaa, mutta merkittävää. Kun osaaminen kehittyy, kehittyy myös koko yhteistyöorganisaatio, myös koulutusorganisaatio- ja ennen kaikkea valtakunnallinen hoito, palvelu ja potilasturvallisuus kehittyy. Täydennyskoulutuksella voidaan osakseen vastata yhteiskunnan luomien muutospaineiden tuomiin tarpeisiin. (Polet, 2022) 

Lähteet 

Ahl, J. & Lintunen M. 2023. Täydennyskoulutus tukemassa ammatillista kasvua. LAB Focus. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/taydennyskoulutus-tukemassa-ammatillista-kasvua/ 

Erikson, T., Kautto, M., Kiviranta, P., Merenmies, J., Seittenranta, K.& Tulonen-Tapio, J. 2024.Tee koulutuksellasi vaikutus. Täydennyskoulutuksen järjestäjän opas. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.Viitattu 5.11.2025. Saatavilla https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2024/09/Tee-vaikutus-koulutuksellasi-taydennyskoulutuksen-jarjestajan-opas-3.pdf 

Heinonen, R. 2023. Henkilöstökoulutus- osallistuminen ja moninaiset merkitykset: kokemuksia henkilöstöpalvelualalta. Pro-gradu. Kasvatustieteiden maisteriohjelma. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/items/caff05f7-7723-493b-b299-fa3abf235cd1 

Juntunen, A., Eklund, A.-L., Haverinen, M., Huusko, E., Kemppainen, J., Kinnunen J., Mikkonen, P., Moisanen, K., Rantaharju, T. & Ylitalo, H. 2019. Digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/179488/DIGIOS_28.5.2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y  

Kouri, P. & Seppänen J. 2017. eHealth osaamisvaateet terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa. FinJeHeW.Viitattu 12.11.2025. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/60894 

LAB-ammattikorkeakoulu. (2025). LAB strategia 2030. Viitattu 12.11.2025. Saatavilla: https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/lab-strategia-2030.pdf 

Mikkonen, M. 2016. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN MERKITYS HOITOTYÖSSÄ Integroiva kirjallisuuskatsaus. Karelia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113551/Mikkonen_Eemeli.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Polet, P. 2022. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN MERKITYS AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN KEHITTYMISELLE Kirjallisuuskatsaus työntekijöiden kokemuksista täydennyskoulutuksen hyödyistä ja haasteista. Tampereen yliopisto. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143102/PoletPauliina.pdf?sequence=2 

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta annettu asetus (57/2024). Finlex. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/57  

Tehyn suositukset ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. 2024. TEHY. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/tehyn_suositukset_ammatillisesta_lisa-_ja_taydennyskoulutuksesta_id_14071.pdf 

Tiittanen, H. 2023. Opetussuunnitelmauudistuksella kohti tulevaisuuden osaamista. LAB Pro. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opetussuunnitelmauudistuksella-kohti-tulevaisuuden-osaamista/ 

Valtiovarainministeriön verkkosivusto. 2025. Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://vm.fi/hyvinvointialueiden-tehtavat-ja-toiminta