Opinnollistaminen kiinnostaa opiskelijoita

Tänä päivänä Suomen koulutuskentän yksi keskeisistä kehittämiskohteista on työssä hankitun osaamisen opinnollistaminen. Opinnollistamisen katsotaankin olevan yksi opiskelijalähtöisistä vaihtoehdoista opintojen suorittamiselle ja joustava suoritustapa etenkin jo työelämässä oleville opiskelijoille (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 16). Opinnollistamisella on edelleen suosiota osoittanut paikkansa ammattikorkeakouluopiskelijan opintojen suorittamisessa.

Vuoden 2022 aikana LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksista opinnollistamisen prosessiin osallistui yhteensä 369 opiskelijaa Lahden ja Lappeenrannan kampuksilta.

Vaatii sujuvaa yhteistyötä

Opinnollistamisen kautta opiskelija pystyy hyödyntämään palkkatyönsä osaksi opintojaan ja tutkintoaan (Ivanoff-Lahtela & Sillanpää 2020). Opinnollistamisen prosessissa edellytetään sujuvaa yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän välillä. Nimetty työpaikkaohjaaja, laillistettu terveydenhuoltoalan ammattilainen, ohjaa opiskelijan tavoitteellista osaamisen kehittymistä. Ohjaaja tukee ja vahvistaa opiskelijan työskentelyä muun muassa työ- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. (Valvira 2020.)

Ohjaava opettaja varmistaa prosessiin kuuluvien reunaehtojen täyttymisen sekä vahvistaa yhteistä ymmärrystä opinnollistamisesta, tavoitteellisesta oppimisesta sekä opintojaksoon liittyvistä arviointikriteereistä. Opettaja tukee opiskelijaa osaamistavoitteiden laatimisessa sekä konkreettisessa työelämässä tapahtuvassa oppimisessa muun muassa arviointikeskustelujen myötä. Opettaja toimii myös tarvittaessa työpaikkaohjaajan tukena opiskelijan ohjauksessa. Opiskelija työskentelee osaamistavoitteiden mukaisesti työpaikalla ja kantaa vastuuta osaamisen kehittymisestä ohjaajan ja opettajan tukemana.

Lisää harjoittelun suorittamisen mielekkyyttä

Kesällä 2022 harjoittelujaksonsa opinnollistanut sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta kertoi kokemuksistaan opinnollistamisesta. Opiskelija kuvaili opinnollistamisen kokonaisuudessaan lisänneen mielekkyyttä harjoittelujakson suorittamiseen. Vastuuta omasta oppimisesta opiskelija kertoi ottaneensa enemmän, ja hän koki vastuunottamisen opinnollistamisessa suurempana kuin normaalissa ohjatussa harjoittelussa. Työpaikkaohjaaja tuki opiskelijan osaamisen kehittymistä ja seurasi osaamistavoitteiden saavuttamista työn äärellä. Opiskelija kertoi opinnollistamisen myös mahdollistaneen hänelle rahallisesti paremman arjen opinnollistaessaan oman palkkatyönsä, mikä vaikutti positiivisesti jakson suorittamiseen.

Opiskelija pohti jakson päätyttyä sitä, avasiko opinnollistaminen hänelle yhtä paljon oppimistilanteita verrattuna normaaliin harjoittelunjaksoon. Hän kuitenkin totesi oman aktiivisuuden olevan tärkeää. Opiskelijan mukaan tiedon ja avun kysyminen ja erilaisiin oppimistilanteisiin osallistuminen on keskeistä.

Opinnollistamisen prosessia tarkastellaan ja kehitetään Lahden ja Lappeenrannan kampuksien välillä.  Prosessista halutaan mahdollisimman selkeä ja opiskelijalähtöinen sekä joustava niin opiskelijalle kuin työelämällekin.

Lähteet

geralt. 2018. Altmann, G. Taidot, taitoja, aloittaa. Pixabay. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/taidot-voi-taitoja-aloittaa-3367965/

Ivanoff-Lahtela, P. & Sillanpää, H. 2020. Opinnollistaminen ‒ mahdollisuus ammattitaitoa kehittävään harjoitteluun. LAB Focus. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opinnollistaminen-mahdollisuus-ammattitaitoa-kehittavaan-harjoitteluun/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:28. Viitattu 12.12.2020 Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162282/TEM_2020_28.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valvira. 2020. Opiskelijat. Viitattu 12.12.2022 Saatavissa  https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat