Perheen ja ystävien kokemukset anoreksian vaikutuksista sosiaalisiin suhteisiin

Anoreksia (anorexia nervosa) eli laihuushäiriö voi johtaa hengenvaarallisen alhaiseen painoon fobiamaisen lihomisen pelon takia. Tyypillistä on, että syömiseen liittyvät asiat alkavat haitata toimintakykyä arjessa, sosiaalisissa suhteissa ja fyysisessä terveydessä. Anoreksian myötä tulleiden fysiologisten oireiden, kuten hormonimuutosten ja rajun laihtumisen lisäksi vaikutukset ulottuvat myös usein laajasti psyykkiseen hyvinvointiin ja ystävyyssuhteisiin. Anoreksia voi olla selviytymiskeino esimerkiksi yksinäisyyden tunteeseen. (Syömishäiriöliitto 2022.)

Anoreksian tunnistaminen ja sairauteen puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistää hoidon onnistumista (Syömishäiriöt 2014). Opinnäytetyössä kuvattiin kirjallisuuskatsauksen keinoin sairauden laaja-alaisia vaikutuksia sekä sairastuneen omasta että läheisten näkökulmasta (Kakkonen & Tiittanen 2022).

Tulosten mukaan anoreksian vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin läheisten näkökulmasta olivat moninaisia. Tunnistettiin konfliktitilanteita ja sairastuneen muuttuneesta käytöksestä johtuvia ihmissuhteiden katkeamisia sekä läheisten hyvinvoinnin heikentymistä.

Kuva 1. Läheisyys, perheyhteys, rakkaus ja syöminen kietoutuvat usein ongelmalliseksi vyyhdeksi anoreksiaa sairastettaessa. (congerdesign 2017)

Raskas aika saattaa lujittaa luottamusta

Tulosten mukaan (Kakkonen & Tiittanen 2022) anoreksia aiheutti perheen sisällä kiistelyä ja riitelyä. Perhe saattoi kokea sairastuneen etäisemmäksi tämän muututtua kylmän oloiseksi. Vanhemmat joutuivat huolehtimaan perhekeskeisen hoidon vuoksi anoreksiaan sairastuneen ruokailuista ja painon palauttamisesta, mikä taas saattoi lisätä perheen sisällä väärinymmärryksiä ja konfliktitilanteita. (Parkkali 2011; Hempel ym. 2018.) Perhe saattoi myös kokea rajoittavansa sairastuneen elämää valvoessaan hoidon onnistumista kotona (Parkkali 2011).

Anoreksian takia perhe koki paljon negatiivisia tunteita, kuten vihaa, surua ja ahdistusta. Negatiivissävytteisyys saattoi taas lisätä anoreksiaan sairastuneen oireilua oravanpyörämäisesti. (Parkkali 2011; Nilsen ym. 2020.)

Ystävät saattoivat kokea sairastuneen muuttuneen eri ihmiseksi, mikä vaikutti ihmissuhteen luonteeseen. Yhdessä oleminen väheni sairastuneen kokeman sosiaalisen ahdistuksen vuoksi. Lisäksi ystävien oli vaikeaa seurata vierestä sairastuneen pakkomielteistä käytöstä syömiseen liittyviä asioita kohtaan. (Koskela & Viitala 2011; Tervo 2017.)

Yhdessä vietetty aika tuotti ehkä ahdistusta, ja pelkoa koettiin omasta henkisestä jaksamisesta. Ystävät myös kokivat itsesyytöksiä ja riittämättömyyden tunteita hyvänä ystävänä olemisesta. Negatiiviset tuntemukset saattoivat loitontaa sairastuneesta. Toisaalta vastoinkäymiset parhaimmillaan syvensivät ystävyyttä, jos sairaudesta puhuttiin ääneen ja oltiin toisilleen avoimia. Tämä kasvatti ystävyyssuhteen välistä luottamusta. (Koskela & Viitala 2011; Tervo 2017; Valkonen 2019.)

Kirjoittajat

Sari Tiittanen ja Hilja-Miina Kakkonen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajiksi.

Anja Liimatainen toimii yliopettajana Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella.

Lähteet

congerdesign. 2017. Vohvelisydämet, vohveleita, tomusokeri. Pixabay. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vohvelisyd%c3%a4met-vohveleita-tomusokeri-2697904/[A3] 

Hempel, R., Vanderbleek, E. & Lynch, T. 2018. Radically open DBT: Targeting emotional loneliness in Anorexia Nervosa. Eating disorders. VOL 26. NO. 1. 92–104.

Kakkonen, H. & Tiittanen, S. 2022. Anoreksian pitkäaikaisvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203284079

Koskela L. & Viitala H-R. 2011. Kun ystävä sairastaa syömishäiriötä – Laadullinen kyselytutkimus tyttöjen kokemuksista ystävänsä syömishäiriöstä. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Viitattu 10.10.2021. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/59562 

Nilsen, J-V., Hage, T., Rø, Ø., Halvorsen, I. & Oddli, H. 2020. External support and personal agency – young persons’ reports on recovery after family-based inpatient treatment for AN: a qualitive descriptive study. Viitattu 10.10.2021. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32391150/

Parkkali, S. 2017. Syömishäiriöpotilaiden läheisten kokemuksia. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 10.10.2021. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/82983 

Syömishäiriöliitto. 2022. SYLI ry. Tietoa syömishäiriöistä. Viitattu 11.1.2022. Saatavissa https://syomishairioliitto.fi/tietoa/tietoa-syomishairioista

Syömishäiriöt. 2014. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu
11.1.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50101#K1

Tervo A. 2017. Kun ravintoarvoista tuli koko elämä – Syömishäiriön näyttäytyminen sosiaalisissa suhteissa ja niissä toimimisessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 10.10.2021. Saatavissa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/17667

Valkonen N. 2019. Pala kurkussa – Selviytymistarinoita syömishäiriöistä. Jyväskylä. Atena.