Luova työ tarvitsee ihmistä myös tekoälyn aikakaudella

Tekoälyn käyttö on viime vuosina yleistynyt yrittäjien ja luovien tekijöiden arjessa. Sitä hyödynnetään monipuolisesti luovissa tehtävissä ja erilaisten sisältöjen tuottamisessa. Samalla aihe herättää paljon huolta ja kysymyksiä: mitä tekoäly oikeasti osaa, missä sen rajat kulkevat ja mitä tämä tarkoittaa luovalle työlle?

Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa (LAB 2024) haluttiin tarttua erityisesti luovilla aloilla esiin nousseeseen huoleen: miten tekoälysovellukset vaikuttavat luovaan työhön ja sen tulevaisuuteen. Hankkeen aikana selvitettiin, missä tekoälyn hyödyntämisessä tällä hetkellä mennään, mitä tehtäviä se jo korvaa ja ennen kaikkea, millainen työ ja osaaminen jää edelleen luovien tekijöiden vastuulle. Hankkeen viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin avoimesti tekoälyn vaikutuksista luovaan työhön.

Tilaisuuden puheenvuorot ja paneelikeskustelu toimivat keskustelun avaajina, ja yleisö osallistui keskusteluun poikkeuksellisen aktiivisesti. Aihe herättää vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja juuri siksi on tärkeää tarkastella ilmiötä monesta näkökulmasta.

Tärkeimmät huomiot

1. Tekoäly ilman ihmistä ei ole luova

Yksi keskeinen havainto oli, että tekoäly ei ole luova itsessään. Tekoäly auttaa jäsentämään ajatuksia ja nopeuttaa tekemistä, mutta se ei synnytä omaperäisiä ideoita eikä ymmärrä kontekstia ilman ihmisen ohjausta. Ilman ihmisen ohjausta ja arviointia tekoälyn tuottama sisältö jää helposti geneeriseksi, sillä se pohjautuu tekoälyn koulutusdataan, ja tuottaa siksi helposti turvallisia, keskivertoja ratkaisuja ilman aitoa luovuutta.

Lisäksi esiin nousivat lainsäädännön ja tekijänoikeuksien haasteet. Yksinkertaisilla kehotteilla tekoäly voi tuottaa tekijänoikeudenalaista sisältöä, ja vastuu lopputuloksesta on aina ihmisellä. Tästä syystä tekijän oman “kädenjäljen” näkyminen on keskeistä tekoälyavusteisessa luovassa prosessissa.

2. Laatu on ihmisen vastuulla

Tekoälyn tuottamat sisällöt vaativat tarkastamista, muokkaamista ja stilisointia. Virheitä, epäjohdonmukaisuuksia ja asiavirheitä esiintyy edelleen, eikä laatu synny automaattisesti. Laadukas lopputulos vaatii ihmisen, joka osaa ohjata tekoälyä, rakentaa hyviä kehotteita ja ennen kaikkea arvioida syntyvää sisältöä kriittisesti.

Keskustelussa nousi esiin myös osaamisen merkitys. Luovan alan ammattilainen saa tekoälystä huomattavasti enemmän irti kuin peruskäyttäjä. Sama työkalu tuottaa hyvin erilaisia tuloksia riippuen käyttäjän kyvystä hyödyntää sitä osana omaa prosessiaan. Sama havainto on tehty myös Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -valmennuksissa. Luovan alan osaajat ovat saaneet työkaluista irti erityisen korkeatasoisia ja viimeisteltyjä tuotoksia. 

3. Kohderyhmä ratkaisee

Tekoälyn tuottaman sisällön laatu herättää usein vahvoja mielipiteitä erityisesti luovien tekijöiden keskuudessa. On kuitenkin tärkeää tarkastella asiaa myös kohderyhmän näkökulmasta. Se, mikä ammattilaiselle näyttää keskeneräiseltä tai epäuskottavalta, ei välttämättä ole sitä kohderyhmän silmissä.

Yrittäjän kannalta ratkaisevaa ei ole sisällön tekninen täydellisyys, vaan se, toimiiko sisältö kohderyhmälle ja viekö se kohti tavoitetta. Myös käytettävissä olevat resurssit ohjaavat tekemistä. Kaikilla ei ole käytössään suuria tiimejä tai isoja budjetteja. Tekoäly mahdollistaa tekemisen myös pienemmillä resursseilla, mutta se ei ole oikotie laatuun. Parhaat lopputulokset syntyvät, kun tekoäly ja luova osaaminen tukevat toisiaan.

Mitä tämä tarkoittaa luoville aloille?

Luoville aloille tekoäly ei tarkoita työn katoamista, vaan sen muuttumista. Se avaa uusia tapoja tuottaa, testata ja kehittää sisältöjä sekä mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamista. Samalla autenttinen, persoonallinen ja ihmislähtöinen sisältö säilyy arvossaan – ehkä jopa korostuu. Tekoäly on ennen kaikkea työkalu. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun sitä käyttää luova ihminen oikeassa käyttötarkoituksessa.

Luova ala & AI – uhka vai mahdollisuus? -tilaisuuden mahdollisti Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hanke, jonka toteuttivat LAB-ammattikorkeakoulu sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hankkeen osarahoittaja oli Euroopan aluekehitysrahasto/Päijät-Hämeen liitto (LAB 2024).  

Lähteet

LAB. 2024. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoalysta-tehokkuutta-ja-asiakkuuksia