Luovuus ja volitio kokeilevan kehittämisen rakennusaineina

Luovuus voidaan määritellä ihmisen kyvyksi tuottaa uutta. Se on voima, joka on mahdollistanut ihmisen selviytymisen ja jota tarvitaan jatkuvasti ongelmanratkaisussa, sopeutumisessa ja muuntautumisessa ympäristön muutoksiin. Luovuus on keskeinen asia myös yritystoiminnan kehittämisessä ja uudistumisessa. (Keinänen n.d.)

Volitio on toimeenpanon taitoa. Luovuus, ideointi tai brainstorming-palaverit ovat turhia, jos mikään ei koskaan etene käytäntöön saakka. Hyvin suunniteltu ei ole edes puoliksi tehty volition puuttuessa. Myös sanonta savolaisesta projektista, joka on toteuttamista vaille valmis, huutaa volitiota. Toimeenpanon taitoa voidaan arvioida, kehittää, johtaa. Sen kehittyminen näkyy henkilöstötuottavuudessa ja henkilöstön työhyvinvoinnissa. (Parppei 2018)

Kokeileva kehittäminen on kehittämistapa, jossa palvelu, tuote tai toimintatapa löytää lopullisen muotonsa vasta kokeilun aikana. Se ei ole valmiin ratkaisun pilotointia, vaan kehitettävä asia tuodaan kokeiluun varhaisessa vaiheessa ja se kehittyy kokeiluprosessissa. Kokeileva kehittäminen on perinteistä kehittämistä nopeampaa ja ketterämpää. (Poskela et al. 2015)

Uusista ideoista toimintaan

Luovuuden ja volition roolia kokeilukulttuurin rakennusaineina voidaan kuvata jäävuorikuvan avulla (kuva 1). Pohjalla vuoressa on yksittäisen työntekijän tai tiimin ideat ja luovuus. Monesti tekijä on myös työn paras kehittäjä, sillä hän tietää mikä toimii ja mikä ei. Luovuuden kerroksen yläpuolella on ensimmäinen kynnys, joka on tässä nimetty idean jakamisen kynnykseksi. Idean jakamisen esteenä voi olla esim. uhat, pelot, häpeä, kiire tai stressi. Mikäli idea ylittää jakamisen kynnyksen, se pääsee yhteiseen käsittelyyn ja esihenkilöiden tietoon. Tässä vaiheessa ideaa on mahdollista jalostaa ja parantaa tai sitten hylätä se toimimattomana. Yhteisen käsittelyn yläpuolella on toinen kynnys, joka on nimetty toimeenpanon eli volition kynnykseksi. Mikäli jalostettu idea ylittää volition kynnyksen, sitä päästään kokeilemaan ja kehittämään edelleen.

Kuva 1. Luovuudesta toimintaan kuljetaan idean jakamisen ja toimeenpanon kynnyksien kautta (Kuva: Riitta Mähönen)

Liiallinen kiire ja stressi voivat tappaa luovuuden ja uusien ideoiden synnyn. Vuoren kynnykset voivat olla liian paksuja, jolloin ideoita ei jaeta yhteiseen tietoisuuteen ja näin ollen ne valuvat hukkaan. Mikäli toimeenpanon kynnys on liian paksu, syntyy tilanne, jossa kyllä ideoidaan, mutta lopulta kukaan ei laita toimeksi, eikä mitään konkreettista koskaan tapahdu.

Toisaalta kynnykset voivat olla myös liian ohuita. Ensimmäisen kynnyksen kohdalla se tarkoittaa, että terve harkinta puuttuu ideoista. Tämä johtaa uuvuttavaan kuolleena syntyneiden ideoiden lentelyyn ja vie aikaa varsinaiselta työn tekemiseltä. Toimeenpanon kynnyksen ollessa liian ohut kehitetään koko ajan montaa asiaa ja lopulta puolet asioista unohtuu matkalle. On päässyt syntymään kehittämisähky. Näin voi käydä vaikka silloin, kun esihenkilö on kovasti kehittämisorientoitunut ja spontaani puuhastelija.

Kirjoittaja

Riitta Mähönen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Bounce Forward – Resilienssiä työelämään-hankkeessa.

Lähteet

Keinänen, T. n.d. Mitä on luovuus? Alma Media Brand Studio. Viitattu 30.6.2022. Saatavissa https://www.almamedia.fi/brandstudio/mita-on-luovuus/

Parppei, R. 2018. Mikä volitio? Suomen coaching-yhdistys. Viitattu 30.6.2022. Saatavissa https://www.coaching-yhdistys.fi/mika-volitio/

Poskela, J., Kutinlahti, P., Hanhike, T., Martikainen, M. & Urjankangas, H-M. 2015. Kokeileva kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Viitattu 30.6.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74944/TEMrap_67_2015_web.pdf?sequence=1

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.