Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa kokeillaan ja pilotoidaan erilaisia tuki- ja ohjauspalveluita neuromoninaisille opiskelijoille (LAB 2025a; LUT 2025). Yksi pilotoitavista toimintamuodoista on neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmät, jotka ovat kokoontuneet yhteensä kahdeksan kertaa syyslukukauden aikana. Toteutusmuotona on ollut lähitapaamiset Lahden ja Lappeenrannan kampuksella.
Jokaisella tapaamiskerralla on ollut oma teemansa, joiden alustavassa suunnittelussa hyödynnettiin ryhmätoiminnan käynnistämisen tueksi tehtyjen benchmarkkausten (Nurmiainen & Ojala 2025a) kautta saatuja ideoita ja kokemusasiantuntijaopiskelijan kokoamia teemoja. Ryhmiin ilmoittautuneet opiskelijat saivat ennakkotehtävän Mitä sinä haluat muuttaa elämässäsi? (mukaellen Virta & Salakari 2018), jonka herättämiä ajatuksia hyödynnettiin ensimmäisellä tapaamiskerralla tapaamiskertojen suunnittelussa. Molemmissa ryhmissä opiskelijat työstivät itselleen merkityksellisen teemallisen ohjelmarungon aiheista, joita ovat halunneet käsitellä yhdessä. Tapaamisten teemoissa on ollut mm. palautuminen ja resilienssin merkitys opiskeluarjessa, sosiaalinen kanssakäyminen, oman vireystilan säätely sekä itsetuntemuksen ja -myötätunnon lisääntyminen.
Turvallisuuden tunne työskentelyn keskiössä
Työskentely vertaisryhmissä perustuu ratkaisukeskeiseen ja valmentavaan lähestymistapaan (Nurmiainen & Ojala 2025b). Tapaamisten kesto on ollut kaksi tuntia, joka on jäsentynyt aloitus-, toiminta- ja lopetusvaiheen työskentelynä. Tapaamiskertojen selkeän struktuurin tavoitteena on auttaa opiskelijoita hahmottamaan vertaisryhmän toimintaa sekä luoda puitteet turvalliselle, yhteiselle työskentelylle. Psykologinen turvallisuus koetaan ryhmässä yhdessä muiden kanssa, joka kumpuaa jokaisen ryhmäläisen yksilöllisestä kokemuksesta (Aalto-yliopisto). Psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseen kiinnitetään tarkoituksellisesti huomiota, jotta jokainen osallistuja saa vertaisryhmässä tuoda julki omat mielipiteet ja kysyä neuvoa vertaisiltaan. Turvallisuuden tunnetta vertaisryhmässä lisää ryhmän yhteiset pelisäännöt, jotka pohjautuvat LABin turvallisemman tilan etikettiin (LAB 2025b) ja joita opiskelijat ovat konkretisoineet heille omaan, neuromoninaisten vertaisryhmään sopiviksi periaatteiksi.
Selkeä struktuuri vertaisryhmän tapaamisissa on toiminut ryhmänohjaajille ”kompassina” työskentelyn eri vaiheissa ja auttanut hahmottamaan miten ohjatut keskustelut, erilaiset tehtävät ja harjoitukset sijoittuvat vertaisryhmän tapaamiskertaan. Vertaisryhmän tapaamiskertojen tarkempien ohjaussuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty ajatusta toiminnallisen ryhmätyöskentelyn rakenteesta (Kopakkala 2011), jossa on huomioitu varsinaisen toiminnan lisäksi yhteisen virittäytymisen sekä loppukeskustelun tärkeys. Loppukeskusteluissa on ohjaajan johdolla pohdittu, mitä keskusteltiin ja löytyikö osallistujille uusia ratkaisutapoja tai näkökulmia omaan käyttöön.
Ryhmätoiminnan arviointi ja vaikuttavuus
Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän toimintaa arvioidaan ryhmätoiminnan kehittämiseksi ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Ryhmätoiminnasta kerättävä palaute on toiminut ryhmänohjaajan tukena sovittujen tapaamiskertojen suunnittelussa. Vertaisryhmän opiskelijat ovat osallistuneet jokaisella tapaamiskerralla arviointiin, joka on haluttu pitää vähän aikaa vievänä sekä mahdollisimman kevyenä. Tietosuojan vuoksi palautteen keruussa ei ole käytetty dokumentoitavaa työskentelytapaa, vaan palaute on kerätty jokaisen ryhmäkerran päätteeksi suullisesti. Palautteen keräämisessä on hyödynnetty jokaisella kerralla samoja kysymyksiä: Mikä oli (ryhmän tapaamiskerralla) hyvin? Mitä kehitettävää? Mitä vien käytäntöön? Toistettavat, tutut kysymykset ovat juurtuneet ryhmätoiminnan palautekierrokselle auttaen hahmottamaan ryhmätoiminnan kehittämisen kannalta tärkeä asiat. Kysymyksissä korostuu myös opiskelijan oma toimijuus (mitä vien käytäntöön) tarkoituksena kannustaa opiskelijoita kokeilemaan kokoontumiskertojen välissä ryhmäkerralla kuultuja ideoita ja muilla opiskelijoilla toimivia ratkaisuja.
Vaikuttavuuden arvioinnilla pyritään tunnistamaan ryhmätoiminnan mahdollisia vaikutuksia sekä opiskelijoiden tilanteeseen että laajemmin yhteiskunnalliseen osallisuuden kokemukseen. Ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointiin on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä Osallisuusindikaattori, joka mittaa osallisuuden kokemusta kymmenellä väittämällä (THL 2025). Osallistujat ovat täyttäneet osallisuusindikaattorin ryhmän ensimmäisellä ja viimeisellä kokoontumiskerralla.
Kirjoittajat
Sanna Nurmiainen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Sanna on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lappeenrannassa.
Kati Ojala työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Kati on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lahdessa.
Lähteet
Aalto-yliopisto. Miten psykologinen turvallisuus luo perustan oppimiselle, innovatiivisuudelle ja luovuudelle. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.aalto.fi/fi/aaltogether/miten-psykologinen-turvallisuus-luo-perustan-oppimiselle-innovatiivisuudelle-ja-luovuudelle
Kopakkala, A. 2011. Porukka, jengi, tiimi – ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.
LAB. 2025a. Nemoni- Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle
LAB. 2025b. Turvallisemman tilan etiketti. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2025-06/LAB_TURTILOHJE.pdf
LUT. 2025. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LUT-yliopisto. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/opiskelu/junior-university/tietoa-meista/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle
Nurmiainen, S., Ojala, K. 2025a. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän käynnistäminen korkeakoulussa. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-kaynnistaminen-korkeakoulussa/
Nurmiainen, S. & Ojala, K. 2025b. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän ratkaisukeskeinen ja valmentava lähestymistapa. LAB Pro. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-ratkaisukeskeinen-ja-valmentava-lahestymistapa/
StartupStockPhotos. 2015. Opiskelija-kirjoittamalla. Pixabay. Viitattu 3.12.2025 Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/opiskelija-kirjoittamalla-849825/
THL. 2025. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta
Virta, M. & Salakari; A. 2018. ADHD aikuisen selviytymisopas 2.0. Tammi.
