Sähkön käyttö on vähentynyt heikon taloustilanteen takia, ja tästä syystä tuulivoiman rakentaminen on hiipunut. Talouden odotetaan elpyvän hitaasti; kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaakin sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina. (Honkonen 2025.)
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomeen on valmistumassa 14 miljardin euron edestä erilaisia uusiutuvan energiaan ja sähkön käyttöön liittyviä investointeja seuraavan neljän vuoden aikana. Listalta löytyy muun muassa tuulivoimahankkeita. Vielä tänä vuonna aurinkovoimaloita on valmistumassa runsaasti, mutta sen jälkeisiä investointeja aurinkovoiman suhteen ei ole vielä päätetty. (Lassila 2026.)
Etelä-Karjalassa ei ole käynnissä yhtään yksittäistä tuulivoimahanketta, tuotannossa ovat Muukon tuulivoimalat. Sen sijaan aurinkovoimahankkeita samalta alueelta löytyy yhdeksän. Suomen uusiutuvat (2026) pitää karttaa, josta ilmenevät luvituksessa olevat ja luvan saaneet aurinko- ja tuulivoimalat; siellä kuitenkin on vain seitsemän näistä. Yksi kartalta löytyvä on Suurkangas, johon haetaan lupia sekä aurinko- että tuulivoimalalle, tämä onkin ainut tuulivoimahanke, joka on suunnittelussa Etelä-Karjalaan. (Suomen uusiutuvat 2026.)
MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa ollaan eniten kiinnostuneita turvesoiden uudelleenkäytöstä ja sen kenties tuomista työmahdollisuuksista. Suunnitelluista aurinkovoimaloista neljää suunnitellaan entiselle turvesuolle. Turvesuot olivat ennen hyviä maaseudun työllistäjiä, mutta turvetuotannon lopettamisen vuoksi maaseudulle tarvitaan uusia yritysideoita ja työllisyyttä. (LAB 2026.)
Suomi tulevaisuudessa vihreän teollisuuden suurvalta?
Aurinkovoimapuistoja halutaan perustaa varsinkin jo ojitetuille turvesoille, koska maata on jo valmiiksi ihminen muokannut, eikä esimerkiksi metsää tarvitse kaataa puiston tieltä. Ojitetut suot ovat kuivaneet, ja maaperää voi olla tiivistetty. Mitä enemmän turvesuota on käytöstä poiston jälkeen käsitelty, sitä vähemmän sen perustamiseen menee rahaa. Pelkkä kuivattu turvesuo taas ei ole hyvä ratkaisu pohjaksi, koska kuivattu turvesuo tuottaa hiilidioksidia, ja tästä syystä alueella pitää nostaa pohjavettä ja rakentaa myös kosteikkoja. Tällöin saadaan vähennettyä maaperäisiä päästöjä samalla kun tuotetaan puhdasta energiaa. (Tiihonen 2026.)
Vuoteen 2040 mennessä tuuli- ja aurinkovoimatuotannon pitäisi kasvaa Suomessa kymmenkertaiseksi, jos Suomi haluaa olla vihreän teollisuuden suurvalta. Tulevaisuudessa tuulivoima tulee olemaan Suomen merkittävin sähköntuotantomuoto, ja sen maarakentaminen onkin kaikkein edullisin sähköntuotantomuoto. Aurinkoenergian tuotannon hinta on myös laskenut niin teknisen kehityksen kuin kasvavan kysynnänkin vuoksi. Suomessa on suotuisat olosuhteet molemmille energian tuottamisen muodoille: kesällä valoa riittää kellon ympäri ja aurinkosäteilyn määrä on melkein sama kuin Saksassa tai Tanskassa, ja tuuliolosuhteetkin ovat hyvät tuulivoiman tuottamiselle.
Aurinkoa parkkipaikoilta, tuulta syrjäseuduilta
Uusiutuvan energian kiihtyvä rakennustahti on aiheuttanut sen, että viime aikoina tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota kuin pitkäaikaisempien energiamuotojen luontovaikutuksiin. Suomessa kattavia tutkimuksia ei vielä ole paljoakaan tehty, vaan saadut tulokset perustuvat pääosin Suomen rajojen ulkopuolella tehtyihin tutkimuksiin. On myös vaikeaa arvioida pelkästään näiden energiamuotojen tuottamisen vaikutuksia, koska yhtä selkeää mittaria ei ole olemassa. Ihmisen aiheuttamat maan- ja merenkäytön muutokset, muuttuva ilmasto, saasteet, vieraslajit ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. (Pasanen ym. 2025.)
Viimeisimpiä Suomessa tehdyn selvityksen tuloksia julkistettiin tammikuussa 2026. Sen mukaan tehokkainta on valita harkiten voimaloiden sijainnit ja materiaalit. Tuulivoimaloita sijoitetaan usein metsiin, ja tuulivoimasta onkin eniten raportoitu kärsivän suurten maanisäkkäiden ja petolintujen. Aurinkovoimaloita olisi selvityksen mukaan paras sijoittaa valmiiksi rakennettuun ympäristöön, eli teollisuusalueille, parkkipaikoille tai rakennusten katoille. Suuria aurinkovoimapuistoja, jotka kytketään kantaverkkoon, ei kuitenkaan näille alueille voi rakentaa. Tuulivoimaa taas ei voi rakentaa asutuksen lähelle tai teollisuusalueille melu- ja turvallisuusseikkojen vuoksi. (Jaakkola 2026.)
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-asiantuntija, joka työskentelee MAMIKSA-hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Honkonen, J. 2025. Tuulivoiman rakentaminen pysähtyy ensi vuonna. Etelä-Saimaa. 27.11.2025, 12.
Jaakkola, A. 2026. Tuuli- ja aurinkovoiman rooli metsäkadossa selvitetty. Maaseudun Tulevaisuus. 14.2.2026, 4.
LAB. 2026. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Lassila, A. 2026. EK: suomeen valmistuu pian 14 miljardin euron vihreät investoinnit. Helsingin Sanomat. 13.2.2026, A33.
Pasanen, A., Kari, E., Laine, C. & Meller, K. 2025. Suomen tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://suomenuusiutuvat.fi/media/selvitys-suomen-tuulivoiman-ja-aurinkovoiman-luontovaikutukset.pdf
Suomen uusiutuvat. 2026. Aurinkovoimakartta. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://suomenuusiutuvat.fi/aurinkovoima/aurinkovoimahankkeet-ja-voimalat-suomessa/kartta/
Tiihonen, J. 2026. Valtionyhtiön uusi suunta: käytöstä poistetuille turvesoille suunnitellaan aurinkovoimaloita. Yle. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20204247?utm_source=chatgpt.com
