Matkailu on toimintaa, jossa ihminen matkustaa oman tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle ja viettää siellä aikaa vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muun syyn vuoksi. Tähän kuuluvat tavarat tai palvelut, jotka matkailija itse tai joku hänen puolestaan maksaa (Tilastokeskus 2026). Periaatteessa tämä Tilastokeskuksen määritelmä matkailusta on täysin paikkansapitävä. Tämän päivän toimintaympäristöön peilaten se on kuitenkin tylsä, eikä anna järkevää kuvaa siitä, millaiset asiat matkailussa 2020-luvulla merkitsevät. Painavin syy tähän on se, että matkailijat arvostavat nykyään entistä vähemmän siirtymistä paikasta toiseen ja enemmän matkailun tuottamia elämyksiä.
Elämystalouden määritelmän synty
Pine & Gilmore (1999) esittelivät vuosituhannen vaihteessa käsitteen elämystalous (experience economy) ja sitä kuvastavat 4E:tä, jotka kuvaavat kokemuksen erilaisia ulottuvuuksia. Heidän mukaansa kokemuksen elämyksellisyys syntyy viihteen (entertainment), oppimisen (education), eskapismin (escapism) ja esteettisyyden (esthetics) yhteisvaikutuksesta. Tämä määritelmä, josta myöhemmin tuli elämystalouden klassikko, avaa edelleen melko yleispätevästi näkökulmia siihen, millaiset asiat tekevät kokemuksesta merkityksellisen.
Vaikka elämystalous-sanaa käytetäänkin matkailualalla melko vähän, ovat elämykset tänä päivänä monille matkailijoille tärkeä osa matkaa. Matkailun ohella elämystalouden näkökulma näkyy vahvasti myös tapahtumateollisuudessa sekä kulttuurialalla. Toimialasta riippumatta elämykset ovat palveluntarjoajalle lisäarvo, jonka asiakkaan toivotaan saavan palvelujen kuluttamisesta. Asiakasnäkökulmasta ne ovat monesti juuri se asia, joka saa palvelun jäämään mieleen ─ hyvässä tai pahassa.
Elämys luontomatkailun toimintaympäristössä
Luontomatkailu on eräs toimialoista, joilla kokemuksen elämyksellisyys korostuu. Autenttiset luontoelämykset, luonnon rauhan kokeminen sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen ovat tässä merkittävässä roolissa (Tyrväinen ym. 2024). Nämä elementit viittaavat yllä esitellyssä Pinen & Gilmoren mallissa (1999) esteettisyyteen, eskapismiin sekä oppimiseen. Viitaten neljän E:n mallin neljänteen ulottuvuuteen, viihteen näkökulmaa luontomatkailijan kokemukseen voi tuoda esimerkiksi sosiaalinen ympäristö, luonnossa liikkumiseen liittyvä aktiviteetti tai pelillinen sovellus.
Luontomatkailussa elämystalouden ekosysteemiin kuuluvat myös luontoreitit tms. yhteiset palvelut, joihin matkailija voi tutustua myös omatoimisesti. Vaikka näiden rakenteiden takana ei olisikaan taloudellisia intressejä omaavaa toimijaa, on elämystalouden näkökulman huomioiminen yhtä lailla tärkeää myös reitistöjen suunnittelussa ─ ja hyödyttää kokonaisuuden ohella myös laajempaa toimintaympäristöä. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteisessä Häme by Cycle ─ Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hankkeessa suunnitellulla Häme by Cycle -pyöräilyreitistöllä elämysten synnyn mahdollistaminen on ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tekijä (LAB 2026).
![[Alt-teksti: neliskulmainen puinen lossi kulkemassa metsäjärven yli, lossin kyydissä on kypäräpäisiä retkeilijöitä sekä polkupyöriä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/03/108_2026_Elamystalouden-nakokulma-luontomatkailussa-1024x565.jpg)
Elämystalouden apuvälineitä yrittäjälle
Koska elämys on hyvin subjektiivinen asia, ei sen syntymistä matkailussa voi koskaan varmasti luvata asiakkaalle. Tästä huolimatta on paljon asioita, joita luontomatkailuyrittäjä voi tehdä lisätäkseen todennäköisyyttä sille, että asiakas lähtee kotiin mieleen jäävän ja positiivisen elämyksen kanssa.
Eräs luontomatkailun toimintaympäristössä erittäin hyödyllinen apuväline näiden asioiden ymmärtämiseen on elämyskolmio, jossa on kuvattu erilaisia kokemisen tasoja sekä elementtejä, jotka vaikuttavat elämyksen syntyyn. Perusedellytyksenä elämyksen syntymiselle nähdään tässä mallissa se, että kokemuksen vaikutus ulottuu tunnetasolle asti. Tuotteen rakentamisen näkökulmasta keskeisiksi huomioitaviksi asioiksi mallissa on nostettu yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. (Tarssanen & Kylänen 2009, 10─11).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikön TKI-asiantuntijana. Elämystalous ja luontomatkailu ovat hänen työssään keskeisiä teemoja.
Lähteet
LAB. 2026. Häme by Cycle -Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hanke. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hame-cycle-kanta-hameen-pyoramatkailun-kehittaminen
Pine II, B. & Gilmore, J. 1999. The Experience Economy: Work is Theatre and Every Business a Stage. Boston, MA: Harvard Business Review.
Tarssanen, S. & Kylänen, M. 2009. Elämys, mikä se on? Teoksessa: Tarssanen, S. (toim.). Elämystuottajan käsikirja. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://tiimivalmentaja.wordpress.com/wp-content/uploads/2020/03/elc3a4mystuottajan_kc3a4sikirja.pdf#page=8
Tilastokeskus. 2026. Käsitteet ja määritelmät. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://stat.fi/til/smat/kas.html
Tyrväinen, L., Konu, H. & Tuulentie, S. 2024. Luontomatkailun tutkimus Suomessa – historiasta tulevaisuuden tutkimussuuntiin. Matkailututkimus, 20(1), 95–116. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.33351/mt.143811
