Opinnollistaminen vahvistaa osaamista ja työelämävalmiuksia

Opinnollistaminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä ammattikorkeakoulujen pedagogisena harjoittelukäytänteenä. LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelija voi opinnollistaa harjoittelunsa työskentelemällä työsuhteessa joko lähihoitajan tai sairaanhoitajan tehtävissä ja hankkia näin tutkintoon ja harjoitteluun kuuluvaa ammattipätevyyden edellyttämää osaamista (LAB 2024). Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin, tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja jatkuvaa oppimista. Opinnollistaminen voidaankin katsoa yhtenä menetelmänä tukea näitä tavoitteita yhdistämällä opinnot työelämän käytännön kautta. Työelämässä tapatuvan oppimisen avulla opiskelija kehittää ja osoittaa asiantuntijuuttaan aidoissa työympäristöissä ja -tilanteissa, mikä vahvistaa osaamisen kehittymisen lisäksi myös alueiden työelämää.

Työelämä ja opinnot kohtaavat opinnollistamisessa

Ammattikorkeakouluopiskelijoista lähes 60 prosenttia työskentelee opintojensa alkuvaiheessa tutkinto-ohjelmaansa liittyvissä työympäristöissä (Saari, Koivuranta & Nevalainen 2022, 39). Opinnollistaminen on näyttäytynyt hyvin suosittuna vaihtoehtoisena toteutustapana opiskelijoiden keskuudessa suorittaa sairaanhoitajakoulutukseen kuuluvia harjoittelujaksoja. Tällä hetkellä kuitenkin ajankohtaiset hyvinvointialueille kohdistuneet henkilöstövähennykset ja yt-prosessit mietityttävät opiskelijoita. Henkilöstövähennykset ovat joillain hyvinvointialueilla rajoittaneet opinnollistamiseen soveltuvien työpaikkojen saatavuutta ja vaikuttanut opinnollistettavien jaksojen toteutumiseen. Vaikka hetkellisesti tilanne voi näyttäytyä haasteellisena, opinnollistamista toteutetaan edelleen ammattikorkeakoulussa paljon. Syksyn 2025 aikana opinnollistamisen prosessiin ilmoittautui Lahden kampuksella yli 100 opiskelijaa.

Kiinnittymistä työelämään on tärkeää edistää jo opiskeluaikana, jotta siirtyminen koulutuksesta työelämään sujuu mahdollisimman hyvin (Kestilä 2025, 24). Opinnollistaminen tarjoaa tähän konkreettisen väylän: opiskelija pääsee työskentelemään oikeissa työtehtävissä, kehittämään osaamistaan ja työelämätaitojaa jo opintojen aikana. Samalla opiskelija vahvistaa omaa rooliansa osana työyhteisöä, mikä tukee työelämävalmiuksien kehittymistä. Opinnollistaminen edellyttää opiskelijalta laajemmin vastuuta oman osaamisensa kehittymisestä, sillä hänen harjoittelussaan yhdistyy sekä työntekijän että opiskelijan roolit. Tämä vaatii opiskelijalta kykyä reflektoida omaa osaamistaan laajemmin eri näkökulmista.

Vaikka opinnollistaminen tarjoaa joustavan tavan yhdistää opiskelun ja työelämän, sitä ei tule nähdä pelkästään vaihtoehtoisena suoritustapana tai keinona mahdollistaa työskentely opintojen aikana. Harjoitteluyksiköiden tulee vastata EU-direktiivien mukaisia vaatimuksia, ja jokaisen opinnollistettavan jakson on vastattava harjoittelujaksoa vastaavaa ympäristöä. Opiskelijat eivät voi tehdä harjoittelua vain omassa työyksikössään, vaan heidän on saatava kokemusta erilaisista tehtävistä ja toimintaympäristöistä. Monipuolinen harjoittelupolku tukee osaamisen kehittymistä laaja-alaisesti, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja valmistaa opiskelijaa sairaanhoitajan monipuolisiin työympäristöihin.

Opinnollistamiselle on jatkossakin paikkansa harjoitteluiden käytänteissä, ja tulevaisuudessakin opiskelijoille avautuu mahdollisuuksia harjoittelun opinnollistamiseen muun muassa väestön ikääntymisen ja eläköitymisen myötä. Arvioiden mukaan vuoteen 2040 mennessä lähihoitajia tarvitaan noin 26 000 ja sairaanhoitajia noin 9 400 nykyistä enemmän (Honkatukia 2025, 69). Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossakin kehittää joustavia ja työelämälähtöisiä tapoja opintojen suorittamiseen, joista opinnollistaminen on yksi niistä.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Honkatukia, J. 2025. Sotehenkilöstön tarpeen kehitys. Teoksessa Kestilä, L., & Karvonen, S. (toim.) Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys ja hyvinvointikatsaus 2025 (Raportti 1/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://suomenash.fi/wp-content/uploads/2025/01/vestn-terveys-ja-hyvinvointikatsaus-2025.pdf

Kestilä, L. 2025. Demografinen kehitys ja yhteiskunnan kestävyys. Teoksessa Kestilä, L., & Karvonen, S. (toim.) Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys ja hyvinvointikatsaus 2025 (Raportti 1/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://suomenash.fi/wp-content/uploads/2025/01/vestn-terveys-ja-hyvinvointikatsaus-2025.pdf

LAB. 2026. Sosiaali- ja terveysalan AHOT ja opinnollistaminen. Viitattu 11.2.2026 Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintojen-suunnittelu/ahot-aikaisemmin-hankittu-osaaminen/sosiaali-ja

Saari, J., Koivuranta, S. & Nevalainen, E. 2022. Opiskelijatutkimus 2022. Eurostudent VIII –tutkimuksen keskeiset tulokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:34. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165195/OKM_2023_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y